Suomen Nuorkauppakamarien digilehti johtajuudesta

Lue näköislehti

Suomen Nuorkauppakamarien digilehti johtajuudesta

Turha, turhempi, johtaja?

Helsingin Sanomat julkaisi 4.8.2021 artikkelin ”Työpaikan turhin ihminen”. Siinä Helsingin yliopiston dosentti Perttu Salovaara povaa johtajattomien työpaikkojen tulevan yleistymään, koska heidän työtehtävänsä voi työyhteisössä hoitaa joku muukin.  

Artikkelissa Salovaara toteaa: ”Nuoret sukupolvet vaativat erilaista, välittömämpää ja tasa-arvoisempaa johtajuutta. Autoritaarisista malleista mennään väistämättä kohti ihmisuskoisempia johtamisen tapoja. Ensin pitäisi vaan luopua lapsenomaisesta uskosta, että on joku, joka tietää paremmin.”  

Ilman johtajaa toimivat työpaikat ovat kuitenkin sen verran uusi ilmiö, etteivät ihmiset tiedä miten niissä tulisi toimia. Siksi voi olla vaikea ottaa ensimmäinen askel. 

Salovaaran mukaansa ihmiset on lapsesta asti kasvatettu ajattelemaan, että meillä tulee olla joku johtaja. On opittu siihen, että joku yksittäinen henkilö kantaa lopullisen vastuun ja ohjaa tekemistä. Historiankirjoituksissa suurmiesten tekoja painotetaan, vaikka ihmisyhteisöt ovat jo vuosisatoja toimineet verkostomaisesti. 

Vaikka johtaja on Perttu Salovaaran mukaan turha kapistus työpaikalla, ei johtajuus häviä mihinkään. Se vain tulisi hoitaa kollektiivisesti. Hän kutsuu tätä ”yhteisöohjautuvuudeksi”. Tiimi toimii yhteen, kun ”perustehtävä on määritelty, työt on jaettu, tiedonjako sujuu, suunta on selvillä, työstä saa palkan ja väärinkäytöksistä on seuraamuksia.” 

Kysyimme kolmelta nuorkauppakamarilaiselta, muuttuvatko johtajat turhiksi tulevaisuudessa.  

Janika Ohtonen  
Kajaanin Nuorkauppakamari  
Myyntivirkailija, Finnair 

”Normaalioloissa voi olla mahdollista, että tarve johtajille vähenee ja päätöksenteko voidaan hoitaa yhteisesti. En kuitenkaan usko, että johtajarooli olisi mahdollista kokonaan poistaa. Uskon, että myös tulevaisuudessa tietynlainen vastuunkanto, vaikeat päätökset ja kriisien hallinta lepää edelleen aika tiukasti johtajaroolin harteilla. 

Hyväksi esimerkiksi nostaisin nykyisen työpaikkani. Meillä oli vielä kaksi vuotta sitten kolmella paikkakunnalla 200 työntekijää. Vuoden sisällä kävimme läpi lukuisat YT-neuvottelut, isot irtisanomiset ja yrityskaupan. En näe mahdolliseksi tilannetta, jossa me työntekijät olisimme yhdessä ilman johtajaa päättäneet tällaisista asioista – istuneet pöydän ääreen yhdessä jutustelemaan, että keneltäs tänään lähtee työt.” 

Laura Merisaari  
Keskuspuiston Nuorkauppakamari  
Rekisteröintipäällikkö, Bayer Oy 

“Uskon, että tulevaisuudessa johtajan rooli tulee muuttumaan kohti demokraattisempaa ja välittömämpää johtajuutta; varsinkin työpaikoilla, joissa halutaan houkutella nuoria osaajia. En kuitenkaan näe johtajan roolin täysin katoavan. Monet johtajan hallinnolliset tehtävät voi kyllä ulkoistaa ja yhteisö voi yhtä lailla tukea yksilöidensä onnistumista. Usein kuitenkin johtajuus tuo mukanaan tietynlaista omistajuutta ja vastuun tuloksista. Ainakin nuorkauppakamarissa projektit ilman projektipäälliköitä tuppaavat tyssäämään alkuunsa.    

Pääsääntöisesti, kun kaikki menee hyvin, ei työpaikoilla ylhäältä tulevalle ohjaukselle ole tarvetta, vaan asiat hoituvat tasa-arvoisissa tiimeissä oikein mainiosti. Tällaisissa tilanteissa johtajat saattavat olla vain edessä tai pahimmillaan lisäävät virhepäätöksen riskiä, jos päätöksenteko on yhden ihmisen vastuulla. Johtajan rooli kuitenkin korostuu kriisitilanteessa; esimerkiksi, kun suhteet työpaikalla kärjistyvät, yritys kohtaa mediakohun tai henkilöstövähennykset uhkaavat. Oikeudenmukainen johtaja voi näissä tilanteessa nopeuttaa reagointia ja välttää turhaa syyllisten etsimistä ja vahingon leviämistä ottamalla itse vastuun.” 

Heikki Mutikainen  
Kotkan Nuorkauppakamari 
Development manager, Andritz Oy 

“Luin HS:n artikkelin ja mielestäni siinä meni välillä vähän puurot ja vellit sekaisin johtaja- ja päällikkötason tehtävistä. Toimin itse globaalissa organisaatiossa, jossa esimieheni on toisella mantereella. Välimatka sekä aikaero tekevät sen, ettei kohtaamismahdollisuuksia juurikaan ole. Tämä vaatii työntekijältä vahvaa itseohjautuvuutta jo luonnostaan. Silloin myös haastavista tilanteista tulee useimmiten pystyä selviytymään itsenäisesti.  

Näen kuitenkin hyvin kaukana ajatuksen, että kymmenientuhansien työntekijöiden monialaisen konsernin pyörittäminen toimisi ilman yhtäkään johtajaa.  

Artikkelissa mainittu ”yhteisöohjautuvuus” toimii kuitenkin varmasti tiiviisti yhteen hitsautuneissa, pienemmissä asiantuntijaorganisaatioissa. Tällaisesta meillä on hyvänä esimerkkinä meidän monet pienet kamarit. Niissä hallituslaiset ovat tunteneet toisensa vuosikausia ja roolit vaihtuvat vuosien mittaan, mutta ihmisten välinen luottamus vain vahvistuu.” 

Toimittanut: Jeni Suhonen 

Share this article
Shareable URL
Prev Post

Viestintätaidot luovat menestystä

Next Post

Kaatuuko puu metsässä, jos sitä ei kukaan kuule?

Vastaa
Read next

Kehittyvä johtaja

Nuorkauppakamarissa kehittyminen on jatkuva olotila. Kehitysorganisaatio ei koskaan vietä kahta samanlaista…