Liian usein saa kuulla tilanteista, joissa ylivertaista erinomaisuuttaan loistava henkilö hukkuu töihinsä, ehkä jopa uupuu tai loppuunpalaa. Joku meistä voi myös samaistua kohtaloon. Onko se sitten niin, että töiden ja tehtävien kasaantuminen yhdelle johtuu hänen erinomaisuudestaan ja korvaamattomuudestaan?
Sellaisessa illuusiossa ainakin moni tuntuu elävän. ”Vain minä voin hoitaa tämän.” ”Ei muilla ole osaamista.” ”Asia ei tule riittävän hyvin hoidetuksi, jos en hoida sitä itse.” Tutulta kuulostaa.
Töillä on taipumus kasaantua hyvien osaajien ja ahkerien tekijöiden luo. Maine hyvästä ammattitaidosta auttaa myynnissä ja tuo lisää asiakkaita. Samalla tavalla usein nohevimmat henkilöt valikoituvat organisaatioiden vastuullisimpiin tehtäviin. Harvemmin kuulee johtajista, joilla ei ole töitä tehtävälistallaan.
Nohevimmallakin tekijällä henkilökohtainen suorituskyky on kuitenkin rajallinen. Taito ja kokemus muodostavat osaamisen. Hyväkään osaaja ei kuitenkaan ole suoraan johtaja. Johtajaksi hän muuttuu, kun kykenee monistamaan osaamistaan.
”Melkein kaiken voi delegoida”, kuulin aikoinaan mentorilta, johtajalta ja vanhemmalta asiantuntijalta. Epäilen, ettei hän ihan väärässäkään ole, kun on päässyt urallaan johtamaan satoja asiantuntijoita. Ja miksi johtaisi, jos hän olisi ainoa, joka osaa.
Delegointi on mahdollisuus, jolla pystyy parhaimmillaan keventämään omaa työkuormaa, antaa toiselle kasvamisen mahdollisuuksia ja saada aikaan yhdessä enemmän.
Usein delegoimisen esteenä on huoli siitä, selviääkö toimeksisaaja delegoidusta tehtävästä. Onneksi toimeksiantaja voi vaikuttaa siihen, miten toimeksisaaja selviytyy delegoidusta toimeksiannosta. Riittävän selvä tehtävänkuvaus auttaa tavoitteen saavuttamisessa.
Siihen, miten tuo tavoite saavutetaan, ei kannata tyrkyttää neuvoja, ellei ole aivan pakko tai toimeksisaaja välttämättä halua. Toiset kaipaavat yhdenlaista, toiset toisenlaista tukea – kolmannet eivät ollenkaan. Usein tavoite riittää, koska oman työn autonomia on keskeinen työhyvinvoinnin elementti.
Lisäksi delegointi voi olla oppimiskokemus paitsi delegoinnin vastaanottajalle, myös delegoijalle. On erilaisia tapoja tehdä asioita ja päästä määriteltyyn maaliin tai tavoitteeseen ja näin voi syntyä uusia ja tehokkaampia tapoja tehdä asioita.
Luottamus on myös erinomainen keksintö johtamisessa. Kun sitä uskaltaa antaa sopivasti, haluaa usein luottamuksen saaja myös säilyttää sen. Näytön paikat kasvattavat ihmisiä, uusia osaajia ja johtajia.
Sopiva määrä lisävastuuta on omiaan kouluttamaan ja kasvattamaan ihmisiä tehtävissään. Elefantti syödään pala kerrallaan, hoetaan kyllästymiseen asti jo Instagramin meemitileillä. Tottahan se on.
Nuori johtaja pysyy vuorenvarmasti leivässä ja säilyttää merkityksensä, vaikka delegoisi suurimman osan töistään ympärilleen. Uusien johtajien kasvattajat pyrkivät tekemään itsestään tarpeettomia, mutta eivät kuitenkaan koskaan tule sellaisiksi. Koska he niitä johtajia vasta ovatkin.
Heikki Liukkonen
Kirjoittaja on Suomen Nuorkauppakamareiden kansallisen jäsenlehden, Johtajan, digijulkaisun päätoimittaja ja harjoittelee innokkaasti johtamista ja tehtävien delegointia.
