Suomen Nuorkauppakamarien digilehti johtajuudesta
Suomen Nuorkauppakamarien digilehti johtajuudesta

Tiekartta oppaana kiertotalouteen

Turku on hyvää vauhtia matkalla hiilineutraaliksi vuoteen 2029 mennessä, mutta kaupunki tavoittelee myös resurssiviisautta – jätteettömyyttä, päästöttömyyttä ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. Turun tavoitteena on toteuttaa nämä resurssiviisauden periaatteet vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää ripeää kiertotalouteen siirtymistä.

Yhteistyössä seudun kiertotaloustoimijoiden kanssa Turun kaupunki on vuoden 2019 syksystä asti kehittänyt Circular Turku -resurssiviisauden tiekarttaa vauhdittamaan koko seudun siirtymää kohti kiertotaloutta. Tiekarttaa valmistellaan laajana alueellisena yhteistyönä. Kumppaneina ovat mm. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Valonia, ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto ja Sitra.

Liisa Lahti Turun kaupungilta toimii Circular Turku -tiekartan projektipäällikkönä ja kuvailee tiekarttatyötä kiertotalouteen vauhdittavana yhteistyönä. Matkalla tunnistetaan tarvittavat toimenpiteet ja organisaatiot, joiden avulla siirtyminen kiertotalouteen onnistuu. Kiertotalous on keino, millä resurssiviisaus saavutetaan.

Liisalle ympäristö ja kestävä liiketoiminta ovat aina olleet lähellä sydäntä. Maalta kotoisin oleva Lahti on valmistunut ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannan yliopistosta ja on aiemmin työskennellyt mm. Sitrassa hiilineutraalin teollisuuden ja resurssiviisaan elämän parissa. Liisa tekee Sitran ja ICLEIn kanssa tiivistä yhteistyötä. – ICLEI tuo meille koko ajan parhaita oppeja maailmalta ja vie meidän käytäntöjä eteenpäin. Lisäksi kehitämme toimintamalleja yhdessä lähes päivittäin.

Tavoitteena on tehdä Turun alueesta resurssiviisas  – kiertotalous on työkalu sen saavuttamiseen

Ettei katsota asioita vain yhdestä näkökulmasta

Turussa tiekarttaprojektia toteutetaan monialaisesti ja näkökulmia tarkastellaan laaja-alaisesti. Resurssiviisauden työhön onkin kytketty sekä ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden parantaminen ja sosiaalinen kestävyys, ja reilu siirtymä kohti kiertotaloutta. Tarkoituksena on viestiä selkeästi, että voimme tehdä asioita paremmin yhtä aikaa sekä ympäristön, talouden että ihmisten näkökulmista.

– Resurssiviisaus on esimerkiksi sitä että, panostetaan toimintamallien ja kriteerien suunnitteluun niin, että ymmärrys sen potentiaalista paranee ja toteutusvaiheessa luonnonvaroja säästäviä ratkaisuja pystytään ottamaan helposti hyötykäyttöön, Lahti kertoo. Hän toivoo, että käytännön työtä esimerkiksi rakentamisessa, liikenne- tai ruokapalveluissa voitaisiin suunnitella ja toteuttaa monialaisesti ja systemaattisesti. Esimerkiksi aluesuunnittelussa ja rakentamisessa kiertotalouden ratkaisuja voidaan käyttää paikallisesti hukkaenergian ja veden hyötykäytön, viherrakentamisen tai liikennevälineiden yhteiskäytön osalta. Resurssiviisaasti toimimalla tehdään elämisestä mukavaa ja viihtyisää, mutta myös turvallista ja vastuullista.

On oltava rohkeutta ajatella laajemmin ja tarttua toimeen

Lahti kannustaa tekemään yhdessä ja panostamaan niihin asioihin, joilla on vaikuttavuutta. Vaikkei kaikkea olla vielä ratkaistu, niin pitää olla uskoa ja kunnianhimoa, että asioita voidaan ratkaista yhdessä. Pitää olla myös halua ajatella oman työn ulkopuolelle ja panostaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen niin paikallisesti kuin alueellisestikin. Esimerkiksi liikenteen ratkaisut eivät rajoitu vain yhteen kaupunkiin, vaan laajemmalle alueelle. Samoin ruokaa tuotetaan ja sitä jalostavia yrityksiä on eri puolilla maakuntaa.

Paljon on jo hyviä käytäntöjä, nyt tarvitsemme niiden systemaattisempaa käyttöönottoa ja yhteistyötä

Muutoksia on jo tehty, mutta laakereille ei voi jäädä lepäämään

 – Seudullisesti 14 kunnan yhteistyössä tehdyt vesihuollon parannukset ovat todella hyvä esimerkki merkittävästä kiertotaloustyöstä, jossa sekä ympäristö, talous että ihminen kiittävät. Vesihuoltoon ja Kakolan puhdistamoon tehtyjen investointien ansiosta Turun seudun jätevesien aiheuttama kuormitus mereen on vähentynyt, koska jätevedet puhdistetaan tehokkaasti. Puhdistamon lietteistä tuotetaan biokaasua liikennekäyttöön ja puhdistamo tuottaa enemmän energiaa kuin käyttää. Lisäksi käyttöveden laatu on parantunut, Liisa kertoo jo tehdyistä muutoksista.

Turun seudulla toimintaa ohjaa pitkän aikavälin tavoitteet. Matkalla hiilineutraaliksi kaupungiksi 2029 hiilidioksidipäästöt puolitettiin viime vuonna. – Tekeminen on kuitenkin tässä ja nyt, ja seuraavan valtuustokauden aikana merkittävät asiat on saatava mukaan päätöksentekoon ja jatkettava työtä, Lahti korostaa.

Kaikki mukaan yhteiseen työhön

– Teillä nuorkauppakamarissa on mahdollisuus olla kiertotalouden edelläkävijöitä ja vauhdittajia. Tapoja tekemiseen ja vaikuttamiseen on monia. Tärkein on, että seisotaan asian takana ja uskotaan siihen ja viestitään tavoitteista selvästi. Jäsenistöä voi kouluttaa kiertotaloudesta ja sen liiketoiminnasta. Myös yrityksiä, joissa jäsenet työskentelevät voi kouluttaa ja haastaa mukaan. – Parhaiten asiat sisäistää, kun pääsee itse tekemään, summaa Liisa.

Nuorkauppakamarit ympäri Suomen voivat järjestää vaikka innovointiprojekteja ja hackathoneja. Lähialueen yritysten kannustus on myös tärkeää. Esimerkiksi Turun alueella tehtiin syksyllä 2019 selvitys, jonka mukaan alueella toimii jo noin 800 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on yrityksiä. Varsinkin yksinyrittäjät voivat kokea olevansa yksin, joten tuki voikin tulla tarpeen.

Tiekartta valmistuu ennen kunnallisvaaleja

– Toivon että tiekartta saa aikaiseksi innostusta ja keskustelua päättäjien, asiantuntijoiden ja yritysten parissa, mutta myös kuntalaisten keskuudessa. Tärkeää olisi, että ihmiset kiinnostuisivat asiasta ja haluavat olla mukana. Niin yksittäisellä kuntalaisella kuin esimerkiksi toimitusjohtajalla on oma, joskin erilainen rooli ja mahdollisuudet vaikuttaa. Toivomme, että jokainen löytää oman paikkansa yhteisessä työssä, kun mietimme miten asioita voitaisiin jatkossa tehdä resurssiviisaasti, Liisa visioi.

Lisätietoa: https://www.turku.fi/en/carbon-neutral-turku/circular-turku

TEKSTI: JENNI VÄLKKY | KUVA: WWW.YMPARISTONYT.FI

Share this article
Shareable URL
Prev Post

Vaikuttava johtaja irtautuu 1800-luvun asenneperinnöstä

Next Post

Nuorkauppakamarin ja kunnan yhteistyöllä luodaan elinvoimaa

Vastaa
Read next