Tuottava Idea 2022 -kilpailun suojelija Juhani Mykkänen on nähnyt, miten ideasta johdetaan tuottavaa liiketoimintaa.
Teknologiayritys Woltin tarina tuli koko Suomen tietoisuuteen viimeistään marraskuussa 2021, kun suomalaisyritys myytiin amerikkalaiselle pörssiyhtiö DoorDashille. Ideasta tehdä ruoan saamisesta helpompaa syntynyt yritys jää nyt historian kirjoihin Suomen suurimpana yrityskauppana. Juhani Mykkänen on yksi Woltin perustajista. Miten tuottavia ideoita siis johdetaan?
Ideointi osana kaikkea toimintaa
Yrityksissä, jotka ovat syntyneet modernin teknologian aikakaudella, ideointi ja kehittäminen ovat osa kaikkea tekemistä. Ideointi erillisenä prosessina on Mykkäselle vieras.
– Puolet porukasta tekee päivittäin jossain muotoa tuotekehitystä ja ideointia. Oman sukupolveni ihmisille ja yrityksille se on itsestään selvyys. Prosesseja tämän tueksi voi kuitenkin miettiä. Woltissa jatkuvan ideoinnin ja kehityksen lisäksi kysymme esimerkiksi muutaman kuukauden välein koko tiimiltä, mitä uusia ominaisuuksia meidän pitäisi kehittää, kuvailee Mykkänen.
Lähtökohtana vapaa ilmapiiri
Koko organisaatio voi tukea kehitystä, kun ilmapiiri on oikea. Ideoita pitää voida heittää ilmoille ilman pelkoa tyrmätyksi tulemisesta. Vasta kun ihminen tulee kuulluksi ja idean äärelle pysähdytään ainakin hetkeksi, voidaan miettiä, viekö idea yritystä siihen suuntaan, johon halutaan päästä. Kaikki ideat eivät päädy jatkokehittelyyn, eikä tarvitsekaan:
– Yhtä toteuttamiskelpoista ideaa tarvitaan 20 muuta ideaa. Siksi vapaa ilmapiiri on niin tärkeä, Mykkänen kuvailee.
Optimitilanteessa ilmapiiriä ei tarvitse erikseen luoda tai miettiä. Pohjimmiltaan ilmapiiri syntyy paikalla olevista ihmisistä. Mykkänen kuvailee, että organisaatiokulttuurista jopa 80 % syntyy siitä, keitä porukassa on ja miten he luonnostaan toimivat ja 20 % siitä, mitä kulttuurista halutaan luoda.
– Jotain on jo pielessä, jos ilmapiirin muuttamista pitää erikseen miettiä, huomauttaa Mykkänen.
Avainpelaajana innovatiivisessa tiimissä on tiiminvetäjä. Tiimi katsoo aina luonnostaan esimerkkiä johtajastaan.
– Alitajuisestikin ihminen seuraa johtajaa: miten johtaja reagoi, heitteleekö itse ideoita, kuuleeko muiden ajatukset. Jos tiiminvetäjä ohittaa ideat, eikä pysähdy kuuntelemaan, on vaikea olettaa, että muut toimisivat toisin.
Miten ideoita johdetaan?
Idea itsessään on abstrakti asia, mutta siitä voidaan johtaa tuottava idea. Ensin analysoidaan idean toteuttamisen kustannuksia ja liiketoiminnallisia vaikutuksia vaikkapa myyntiin, kannattavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen.
– Ideaa tulee arvioida myös vasten muita ideoita ja niiden kustannuksia ja toteuttamisen aikatauluja. Miten ideat vertautuvat toisiinsa niiden vaikutusten myötä?
Priorisointi on tärkeää myös ideoiden johtamisessa. Mykkänen kiteyttää käytännön:
– Ensimmäisenä tehdään nopeasti tehtävät asiat, joilla on suuri myönteinen vaikutus. Seuraavaksi listalla ovat todennäköisesti hitaasti toteutettavat, mutta suuren myönteisen vaikutuksen ideat. Vaivalloisia ja vaikutuksiltaan vähäisiä ideoita ei edistetä.
Ideat synnyttävät aina muutosta – ja toisin päin
Juhani Mykkänen on tietoisesti treenannut muutosvalmiuttaan. Uransa suurimmaksi muutospäätökseksi hän kuvailee irtisanoutumistaan media-alalta.
– Ennen Woltia työskentelin toimittajana ja esimiehenä. Median laskusuhdanteen alkaessa totesin, että sen sijaan, että olisin alkanut valittaa asiasta, lähdin etsimään itselleni jotain muuta. Irtisanouduin ilman suunnitelmaa. Puolen vuoden kuluttua perustimme Woltin.
– Muistan ajatelleeni, että työuraa on vielä kymmeniä vuosia edessä ja haluan opetella sen, miten muutoksia tehdään myös omassa elämässä. Väitän, että minullekin tulee vielä useita kertoja eteen se hetki, kun pitää jättää vanha ja lähteä vain kohti uutta. Jossain kohtaa se piti opetella, Mykkänen muistelee.
Muutoksen tekemistä voi siis opetella. Tarpeen muutokselle tuntee itsessään, kun on itselleen rehellinen.
– Jos on kivi kengässä, niin miksi ottaa yhtäkään askelta lisää, kun tietää, ettei kivi itsestään sieltä hyppää pois? kuvailee Mykkänen filosofiaansa.
Ihminen tietää luontaisesti vastauksen vaikeisiin kysymyksiin paljon ennen itse ratkaisun tekemistä, mutta vaikeita päätöksiä helposti lykätään.
– Monesti tiedetään, että muutosta tarvitaan, mutta oivallus siitä, että muutoksen tekijä voi ollakin itse, ottaa aikansa. Kysymys on, mitä minä voin tehdä, ei mitä joku muu voisi tehdä.
Tuottavaa Ideaa suojelemassa
Juhani on Tuottava Idea 2022 -kilpailun suojelija ja tuomariston puheenjohtaja. Palkinnot jaetaan kolmessa sarjassa: yrityssarjassa, yhteiskuntasarjassa ja start up -sarjassa.
– En ole aiemmin suojellut mitään, joten tämä on hauska kokemus! On kiinnostavaa nähdä, mitä ideoita tulee ja miten tämä poikkeuksellinen aika on vaikuttanut innovaatioihin.
Mistä sitten tunnistaa tuottavan idean?
– Idea on tuottava, kun se on saatu käytäntöön niin, että se on tuonut jotakin nettovaikutuksiltaan hyvää maailmaan, kiteyttää Mykkänen.
Teksti: Laura Pullinen
