Suomen Nuorkauppakamarien digilehti johtajuudesta
Suomen Nuorkauppakamarien digilehti johtajuudesta

Vote by Hejmo – digiloikasta vauhtia sähköisiin kokouksiin

Koronapandemia on antanut oman panoksensa työelämän muutokselle tehden etätöiden tekemisestä uutta normaalia ja kokoontumisrajoitukset ovat tehneet erilaisten kokousten järjestämisestä erittäin haasteellisia. Useiden yhdistysten ja taloyhtiöiden kokouskäytännöt eivät ole aiemmin tukeneet etäkokoustamista, eikä markkinoilla ole ollut riittävän monipuolista ja luotettavaa äänestysjärjestelmää. Tästä syystä esimerkiksi sääntömääräisten vuosikokousten järjestäminen lainvoimaisesti on aiheuttanut todellista päänvaivaa. 

Jussi Alamäki ja Johannes Halmevuo ovat vastanneet tähän tarpeeseen luomalla Vote by Hejmo -sähköisen äänestysjärjestelmän. Toista hieman erilaista verkkopalvelua varten jo aiemmin luotu Hejmo sai uuden tarkoituksen, sillä tarve sähköiseen äänestysjärjestelmään oli konkreettinen ja selkeä. Loput puuttuvat palaset löytyivät verkostojen kautta ja ensimmäinen kokous Vote by Hejmo -äänestysjärjestelmän kanssa pidettiin kesäkuussa 2020 erään urheilulajin kansallisen lajiliiton toimesta.  

Päätökseen muuttaa Hejmo alkuperäisestä verkkopalvelusta äänestysjärjestelmäksi vaikutti myös vahva usko siihen, että siirtymä etätöihin ja etäkokoustamiseen tulee muuttamaan työn tekemisen lisäksi kokoustamista merkittävästi. Ihmisten tottuessa käyttämään uusia sähköisiä kokousvälineitä paluuta täysin perinteisiin läsnäolokokouksiin tuskin on näköpiirissä. Järjestelmässä on alusta lähtien huomioitu tulevaisuuden hybridikokousten tarpeet sekä mm. läsnäoloäänestyksen toteuttaminen paikan päällä, mikäli osallistujalla ei ole käytettävissä omaa älypuhelinta, tablettia tai vastaavaa.  

Koronan aikaansaama digiloikka avasi liiketoimintamahdollisuuden sähköiselle äänestysjärjestelmälle, mutta keskustelu on kuitenkin kääntynyt enenevässä määrin kohti etä- ja hybridikokousten hyötyjä.  

  • Moni organisaatio on käytännön kautta nähnyt erityisesti hybridikokousten toimivuuden, ja iso osa Hejmonkin asiakkaista on ilmaissut aikovansa jatkaa hybridikokousten järjestämistä tulevaisuudessakin. Monessa kokouksessa tästä on jopa äänestetty, ja sähköisen kokoustamisen suosio on ollut huima, kertoo Jussi  
  • Eritysesti hybridikokoukset ovat tulevaisuutta, koska silloin pystytään tarjoamaan osallistujille vaihtoehto. Osa ihmisistä pitää live-osallistumista erittäin merkityksellisenä, kun taas toisilla sähköisen osallistumisen mahdollisuus saattaa olla ainoa realistinen vaihtoehto, Johannes jatkaa. 

Varsinkin organisaatioilla, jotka toimivat ympäri Suomen, osallistumisprosentit ovat olleet Jussin ja Johanneksen mukaan ennätyslukemissa etä- ja hybridikokouksissa, ja samaan aikaan kokousten kestot ovat lyhentyneet merkittävästi kehittyneemmän tekniikan ansiosta. Hyvänä esimerkkinä tästä on ääntenlaskennan tapahtuminen käytännössä saman tien. 

Vote by Hejmo -äänestysjärjestelmä on siis kehitetty markkinalle, joka on oikeastaan kunnolla muodostunut vasta viimeisen 18 kuukauden aikana. Hejmo on saanut palvella lukuisia merkittäviä suomalaisia organisaatioita erilaisissa etä- ja hybridikokouksissa, ja tarkoituksena on tuoda palvelu yhä useamman saataville tulevaisuudessa.  

  • Osana tätä työtä autamme asiakkaitamme myös kokousten järjestämisessä ja kokouksiin liittyvän digiloikan ottamisessa, koska olemme keränneet lyhyessä ajassa todella kattavan kokemuksen ja kumppaniverkoston erilaisten etä- ja hybridikokousten järjestämisestä, kertoo Jussi.  
  • Ajatuksena on alusta asti ollut palvelun mahdollisimman hyvä saavutettavuus käytettävyyden, teknisten vaatimusten sekä hinnoittelun osalta. Olemme kaikki kokeneet Koronan tuomat haasteet ja halusimme Hejmossa rakentaa järjestelmän, joka palvelee ympäröivää yhteiskuntaa ja auttaa osaltaan eteen tulleessa digiloikassa. 

Hejmon lähitulevaisuuden suunnitelmissa on myös kansainvälistyminen, jota on jo valmisteltu nykyisten ja potentiaalisten yhteistyökumppanien kanssa. Kansainvälistymisessä pyritään hyödyntämään myös kansainvälisiä verkostoja, kuten esimerkiksi JCI ja BNI. 

Mutta keitä ovat miehet Hejmon takana? 

Jussi on 39-vuotias KTM Espoosta. Jussi on työskennellyt vuonna 2003 alkaneen työuransa aikana Eduskunnassa, sijoitusalalla, ohjelmistoalalla, verkkokaupan kehittäjänä sekä viimeisen 10 vuoden aikana liiketoiminnan kehittämisen parissa. Hejmon kaupallistaminen on Jussin tämän hetken ykkösprojekti, mutta työn alla on myös myyntiprosessien rakentamista ja kehittämistä muissa yrityksissä. Jussilla on pitkähkö ja monipuolinen kokemus innovaatioiden kaupallistamisesta, sekä iso määrä kokouksia erilaisissa organisaatioissa pj-nuijan kummallakin puolen. Jussin JCI-ura alkoi vuonna 2012 Porin Nuorkauppakamarissa, jossa hän oli myös puheenjohtajana vuonna 2015 ja nykyään hän harrastaa JC-toimintaa Helsingin Nuorkauppakamarissa.  

Johannes on 40-vuotias isännöintialan yrittäjä, joka on toiminut alalla vuodesta 2006 alkaen ja yrittäjänä vuodesta 2013. Johanneksella on liiketoiminnan kasvattamisen lisäksi rautainen kokemus erilaisista kokouksista, niiden johtamisesta, sekä niihin liittyvästä juridiikasta.  

Molemmilla on ollut ja on edelleen muitakin yrityksiä, joten kynnys uuden yhtiön aktivointiin oli kummallakin varsin matala. 

Jussille yrittäjyys on aina ollut luonteva tapa tehdä töitä, ja yrityksiä onkin vuosien varrella tullut perustettua, ostettua ja myytyä useita. Yrittäjyyden kautta on helpompi hallita useiden projektien ja konsulttikeikkojen kokonaisuutta, ja se antaa myös mahdollisuuden helpommin tarttua ajankohtaisiin mahdollisuuksiin, kuten esimerkiksi äänestysjärjestelmän rakentamiseen keskellä koronakriisiä. Jussille yrittäjyys ei kuitenkaan ole mikään identiteettikysymys, vaan tapa tehdä työtä ja luoda arvoa mahdollisimman tehokkaasti.  

– Kaikki ovat kuitenkin lopulta samalla tavalla vastuussa oman työnsä tuloksista, oli taskussa sitten työsopimus, osakassopimus tai toimeksiantosopimus, Jussi kuvailee. 

Johanneksella yrittäjyys ei varsinaisesti ole itseisarvo tai intohimo, vaikka äidin mukaan yrittäjyys on ollut tavoitteena jo murrosikäisenä.  

– Laiskalla vain kesti hetken päästä näihin tavoitteisiinsa, Johannes naurahtaa.  

Yrittäjyys on pohjimmiltaan asenne ja tapa suhtautua tekemiseen, ja Johannekselle motivaattorit ovat asemasta riippumatta koko työuran olleet haasteet ja vastuu omasta tekemisestä.  

– Yrittäjyyden mukana on tullut lisähaasteena mahdollisuus kehittää sekä omaa että yrityksen toimintaa sekä testata omia näkemyksiä, Johannes summaa ajatuksiaan.  

Jussi ja Johannes lähettävät terveisiä tulevaisuuden johtajille ja yrittäjyydestä haaveileville: 

Kuuntele, visioi ja tee. Yrittäjyydessä ja johtajuudessa kysymys on pohjimmiltaan asenteesta sekä tavasta hahmottaa ympäröivää maailmaa. Johtajuudessa priorisointi tarkoittaa aina valintoja eri asioiden välillä, jolloin kaikkeen ei voi panostaa. Hieman vastaavasti yrittäjyydessä on pakko sietää epätäydellisyyttä, jos haluaa saada aikaan kasvua ja edes jotenkin järkevää tuottoa tehdyille panostuksille. Molemmissa on hyvä olla alusta lähtien sinut sen kanssa, ettei kukaan ole täydellinen. Olennaisempaa on tunnustaa omat rajansa ja löytää ympärille ihmisiä, joiden kanssa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. 

Teksti:
Hanna Manninen (SNKK), Jussi Alamäki & Johannes Halmevuo 

Share this article
Shareable URL
Prev Post

Positiivinen psykologia johtamisen työkaluna

Next Post

Makkaratehtaalta määrätietoisesti pankin johtotehtäviin

Vastaa
Read next