Suomen Nuorkauppakamarien digilehti johtajuudesta
Suomen Nuorkauppakamarien digilehti johtajuudesta

Vastuullisuudesta lisäarvoa ja ydinliiketoimintaa

Yrityksille ja yhteisöille vastuullisuus voi tarkoittaa yhä erilaisia asioita. Siinä missä perinteinen yritys saa hyvän omantunnon lahjoittamalla henkilökunnan joululahjarahat hyväntekeväisyyteen, toiselle yrityskansalaiselle vastuullisuus itsessään on osa arkipäivää ja keskeinen elementti sen tuottamaa lisäarvoa ja ydinliiketoimintaa.

Yritys osana yhteiskuntaa – millainen on kunnon (yritys)kansalainen?
Paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa siitä, kun yritysvastuullisuudesta puhuttaessa liikeyrityksen sanottiin tekevän vain ja yksinomaan niin, kuin paha, putkiaivoinen ja empatiakyvytön loppuasiakas käskee. Ei yritysten riippuvuus asiakkaiden mahdollistamasta tulorahoituksesta sinänsä ole mihinkään hävinnyt, mutta todellisuus sen ympärillä on paljon kompleksisempi, kuin miltä se takavuosikymmeninä on näyttänyt. Useimmissa tapauksissa asiakkaat ovat yhä yrityksen tärkeimpiä, ellei tärkein, sidosryhmä. Asiakkaat ostavat – tai jättävät ostamatta – ja siten koko yrityksen olemassaolo on viime kädessä heistä ja heidän maksuhalukkuudestaan kiinni. Asiakkaat eivät kuitenkaan ole pelkästään itsekkäitä oman, välittömän edun tavoittelijoita, vaan päätöksiin ostaa tai jättää ostamatta vaikuttavat myös myyjän tavat kohdella muita sidosryhmiä sekä ostopäätöksen välilliset vaikutukset – toiset enemmän ja toiset vähemmän. Sidosryhmiä voi olla lukemattomia, ja kaikki ne on pyrittävä huomioimaan. Asiakkaiden lisäksi arvoketjun tärkeimpiä sidosryhmiä ovat yleensä henkilöstö, alihankkijat ja raaka-aineen toimittajat. Toisaalta monille liikeyrityksille voi olla elintärkeää ylläpitää hyvät suhteet esimerkiksi lehdistöön, viranomaisiin ja kansalaisjärjestöihin. Vaikka suhteiden merkitys olisikaan kokonaisuuden kannalta erityinen, niiden kriisiyttäminen tai laiminlyöminen voi saada aikaan kertaantuneet mittasuhteet.

Vastuullisen monet tasot ja ulottuvuudet
Yrityksen yhteiskuntavastuu on laaja käsite, jota käytetään mitä erinäisimmissä yhteyksissä. Yritysvastuu voidaan jakaa paitsi suurempiin ja pienempiin osa-alueisiin, myös eri ulottuvuuksiin. Pääpiirteittäin yritysten vastuullisuus jaetaan ympäristövastuuseen, joka käsittää vastuullisuuden etenkin luonnosta, maapallosta ja ilmastovaikutuksista, sosiaalinen vastuu, joka tarkoittaa vastuuta toimintaympäristön ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan sekä taloudellinen vastuu, joka tarkoittaa esimerkiksi yrityksen tuloksellisuutta ja verojalanjälkeä. Siinä, miten vastuullisuus eri muodoissaan näkyy yritysten toiminnassa, on koko kirjo eri sävyjä. Perinteisin tapa osoittaa vastuullisuutta on tehdä vastuullisuutta osoittavia toimia irrallaan varsinaisesta liiketoiminnasta, kuten lahjoituksia hyväntekeväisyyteen. Seuraava taso on käyttää liiketoiminnassa tapoja, periaatteita ja työmenetelmiä, jotka osoittavat vastuullisuutta, kuten vastuullinen työnantajuus, päästöjen vähentäminen tai huolehtiminen verojalanjäljestä. Voimakkaimmillaan yritysvastuullisuus on silloin, kun se itseasiassa on koko yrityksen olemassaolon syy, tärkein lisäarvo ja ydinliiketoimintaa. Tämä on vielä harvinaisempaa, mutta vastuullisuusbisnes kasvaa kohisten.

Kuinka yrityksen yhteiskuntavastuun saa muutettua euroiksi?
Vastuullisuudesta liikeidean on löytänyt myös jyväskyläläinen Emmi Lemmetty-Garcia, joka on yrityksellään Skandino raivannut markkinoita vähähiilijalanjälkisille ja turvallisille vauvatarvikkeille. – Asuessani Keski-Amerikassa järjestin hyväntekeväisyysprojekteja ja näin omin silmin, miten paljon mediahuomiota saanut muovi todella tuhoaa ympäristöä. Palasin
Suomeen synnyttämään vauvaani ja kiinnitin huomiota lähes kauttaaltaan muovisiin vauvatarvikkeisiin ja -astioihin, joiden valmistuksessa on käytetty ehtyviä fossiilisia raakaaineita ja joiden käytössä oli paljon rajoituksia liittyen esimerkiksi pesuun ja mikrolämmitykseen. Syntyi päätös tehdä sataprosenttisesti turvallinen ja ekologinen vaihtoehto, Emmi kertoo. Silloin Emmi ei vielä tiennyt mihin ryhtyi, sillä pitkä tuotekehitysprosessi vaati paljon kemiallisia testejä ja muita ponnisteluja. Sinnikäs työ johti kuitenkin biokomposiittiin, josta 98 prosenttia on biopohjaisia materiaaleja ja jossa yhdistyvät puun kestävyys ja muovin käytännöllisyys. Varsinaiset tuotteet, vauvaastiat on hiottu loppukäyttäjiä varten yhdessä puhe- ja toimintaterapeuttien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Luonnollisesti huolellisen tuotekehitysprosessin läpikäyneet ja korkealuokkaisista materiaaleista Suomessa valmistetut tuotteet ovat hinnaltaan muovisia kilpailijoita kalliimpi, mutta vaativa kohderyhmä on valmis maksamaan korkeampaa hintaa. On myös tarjottava kuluttajille vaihtoehtoja tehdä vastuullisia valintoja, koska kaikkea ei voi jättää pelkästään yhteiskunnan ja yritysten harteille.
Emmi Lemmetty Garcia on 34-vuotias pieksämäkeläis-jyväskyläläinen start up -yrittäjä. Pieksämäen Nuorkauppakamariin hän löysi tiensä 2017 ja on kokenut jc-verkoston olleen avuksi yrittäjänurallaan.

 

Teksti: Heikki Liukkonen

Share this article
Shareable URL
Prev Post

Ammatilliset itsemurhaajat. Hyppyjä korporaatiourapolulta tuntemattomaan

Next Post

Ekosysteemi on menestyvän yrityksen elinehto

Vastaa
Read next