Ulkomaantyöskentely on kokemus, jota kotimaassa työskentely kansainvälisimmässäkään organisaatiossa ei pysty korvaamaan. Toisaalta pysyvä muutto työn perässä ulkomaille on monille liian raskas ratkaisu ja vaikea järjestää. Usealle nuorelle tietotyön tekijälle tarjoutuu mahdollisuus kansainvälisyyteen ja henkilökohtaiseen kehitykseen ulkomaantyökomennusten myötä.
Teksti: Heikki Liukkonen Kuvat: Mari Suoranta ja Jyväskylän yliopisto
- Mielen päällä oli jännitys, miten asumiset ja liikkumiset uudessa maassa oikein järjestyvät ja kuinka ihmiset ottavat vastaan, kuvaa ensimmäistä kertaa ulkomaille töihin lähtevän tuntoja jyväskyläläinen Mari Suoranta, jonka ensimmäisestä ulkomaille töihin lähdöstä on kulunut aikaa parisenkymmentä vuotta.
Voi olettaa, että nykyään Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun strategian ja yrittäjyyden tutkimusryhmässä apulaisprofessorina työskentelevä Suoranta selätti nuo tunnistamansa riskit, sillä hän on sittemmin ollut työurallaan töissä ulkomailla useita kertoja ja vuosia. Pelot osoittautuivat täysin aiheellisiksi, mutteivat ylitsepääsemättömiksi.
- Toisaalta, jos ei elämässä totu näkemään vaivaa, ei yleensä myöskään saa mitään. Ulkomailla työskennellessä on vääjäämättä epämukavuusalueella, kun ihminen ei voi asioida äidinkielelllään tutussa ympäristössä ja kulttuurissa, vaan arkisten asioidenkin selvittäminen vaatii tavallista suurempia ponnisteluja, proaktiivista ongelmanratkaisuasennetta ja rohkeaa ihmisiin tutustumista. hän kertoo.
Vaikka vastaanotto uudessa kotimaassa olisi lämmin ja ystävällinen, ainakin jonkinasteinen yksinäisyys on myös jopa todennäköistä ulkomaankomennuksilla, joilla oma sosiaalinen piiri jää kotimaahan, eikä kohdemaassa ole ennestään tuttavapiiriä. Paikallisilla on oma elämä, perheet ja harrastukset, eivätkä uudet työkaverit ole koko ajan viihdyttämässä ulkomaanvahvistusta. Koti-ikävää helpottaa ja uusia ihmisiä elämään tuo ulkomailla erilaiset maanmiesten kerhot, ekspattiverkosto ja järjestötoiminta, kuten vaikkapa paikallinen nuorkauppakamari, JCI.
Uusia taitoja, itsenäisyyttä ja sosiaalista kyvykkyyttä
Asioiden itseohjautuva ja oma-aloitteinen hoitaminen, uusiin ihmisiin ja ympäristöihin tutustuminen sekä suurempi kulmakerroin osaamisen kehittämisessä ovat samalla ulkomailla työskentelyn suurimpia haasteita sekä hyötyjä.
- Ulkomaantyökomennuksilta palaa usein kotimaahan paljon itsenäisempi, aikaansaavampi ja sosiaalisesti kyvykkäämpi henkilö kuin se, joka sinne lähti. Ulkomaankomennuksilla omalle työlle ei ole välttämättä tarjolla samalla tavalla ohjausta, vaan sille on luotava raamit ja opeteltava saamaan asioita aikaan. Kulttuurillinen sensitiivisyys kehittyy, oppii havainnoimaan ympäristöään helikopteriperspektiivistä ja näkemään asioiden syy- ja seuraussuhteet. Suoranta luettelee ulkomaankomennustensa antia myöhempään elämään.
Laajemman maailmankuvan, parempien työtaitojen ja sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi on myös muutamia konkreettisia hyötyjä, jotka kehittyvät harppauksittain ulkomailla työskennellessä. Yksi niistä on kielitaito. Mari Suoranta lähti tuoreena kauppatieteiden maisterina töihin autonvalmistaja Mercedes-Benzille Saksaan ja hänen työnsä oli kaupata automerkin henkilöautoja yrityksen kuorma-autoja valmistavan tehtaan henkilöstölle.
- Pidin saksan kielen taitoani erinomaisena ja luulin ymmärtäväni autoistakin aika paljon, mutta mersujen yksityiskohtainen suunnittelu ja myyntineuvottelut jalopuulistoista, kevytmetallivanteiden tuumista ja sylinterien määristä ja iskutilavuuksista todellisten saksalaisten automiesten ja -naisten kanssa Wörthin kylässä, noin parisataa kilometriä ikoniselta Stutgartin henkilöautotehtaalta oli nuorelle suomalaiselle ekonomille melkoinen koeponnistus, Suoranta naurahtaa.
Vaativa asiakaskunta kouli hänestä nopeasti pystyvän tekijän ja Mersulla Suonrannalle tarjottiin myös jatkopestiä, mutta mieli veti akateemiselle uralle. Tieteentekijälle kansainvälisyys on vaatimus, elinehto. Tieteelliset saavutukset vaativat kansainvälistä benchmarkkausta ja ulkomaantyökomennukset ovat säilyneet antoisina ja opettavaisina, vaikka esimerkiksi tieteenalan sanasto ja muut perusasiat ovat pitkälti samoja.
- Ulkomailla työskennellessä on saanut paitsi näkökulmia siitä, miten asioita maailmalla tehdään myös toisaalta perspektiiviä nähdä sen, kuinka hyvin jotkutt asiat omassa kotimaassa ovat. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on yllättävän korkea hierarkia, matala irtisanomissuoja ja vaatimaton yhteiskunnan turvaverkko. Se saa ihmiset arvostamaan työtä, jota ilman heillä ei ole mitään, mutta myös aika ajoin tarttumaan potkujen pelossa hyvin kyseenalaisiin ja jopa epärehellisiin keinoihin työelämässä. Pohjoismainen työelämän tasa-arvo on hieno juttu ja sitä osaa arvostaa kunnolla sitten, kun on käynyt siellä, jossa sitä ei ole. Mari Suonranta kiteyttää.
Mari Suonranta, joka on muuten myös Jyväskylän Nuorkauppakamarin senaattori 75387, suosittelee ulkomaankomennuksille lähtemistä lämpimästi nuorille, jotka haluavat kansainvälistyä.
Miten asiat järjestyvät käytännössä?
Kun päätös ulkomaankomennukselle lähdöstä on tehty, on edessä pitkä lista käytännön asioita, jotka on tärkeää muistaa, hoitaa ja sopia.
Ulkomaantyökomennus on tavallisesti muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen kestävä pidennetty työmatka ulkomaille. Se voidaan tehdä joko lähettävän työnantajan, vastaanottavan työnantajan tai työntekijän intressistä. Työsuhde lähettävällä työnantajalla jää tavallisesti lepäämään ulkomaantyöskentelyn vuoksi ja vastaanottava työnantaja johtaa ja luo puitteet työssä kohdemaassa. Työkomennusta edeltää yleensä komennussopimus, jossa sovitaan sen keskeisistä ehdoista ja vastuista.
Ennen ulkomaille töihin lähtöä on syytä hoitaa kuntoon työlupa. Euroopan sisällä menettely on paljon kevyempi kuin muihin maihin, joissa työviisumin hakeminen ja saanti voi olla pitkä ja raskas prosessi. Ulkomaankomennustilanteissa on usein mahdollista jäädä kotimaan sosiaaliturvaan hakemalla Eläketurvakeskukselta A1- tai CoC-todistus, jolla voi työskentelymaasta riippuen vapautua kokonaan tai osittain työskentelymaan vastaavista sosiaaliturvamaksuista ja maksaa nämä maksut kotimaahan laskennallisen vakuutuspalkan perusteella.
Viranomaisasioinnissa eteen tulee lisäksi verotus. Tavallisesti kansainvälinen verotus ei ulkomaantyöskentelyssä ole niin yksinkertaista, että veroilmoitus täytyisi tehdä ja verot maksaa vain yhdessä maassa. Tavanomaista on, että sekä työskentelymaa että kotimaa pitävät ulkomaantyöskentelijää yleisesti verovelvollisena, jolloin laaja veroilmoitusvelvollisuus koskee molempia maita. Tällöin määritetään verosopimuksen mukaan valtio, jolla on viime kädessä oikeus verottaa maailmanlaajuiset tulot ja poistaa kaksinkertainen verotus niistä tuloista, joita myös toinen valtio, lähdevaltio verottaa.
Suomen kohdalla ulkomaantyöskentelystä saatu tulo voi olla lisäksi myös tiettyjen ehtojen täyttyessä tulevan niin sanotun kuuden kuukauden säännön mukainen verovapaa tulo. On myös muita verosopimusten ja kansallisen lainsäädännön erityissääntöjä, jotka voivat tehdä verotuksen yksinkertaisemmiksi. Silti on hyvä tiedostaa, että yleisesti verovelvollisilla on aina laaja ilmoitusvelvollisuus, joka on myös edellytys verotuksen tutkimiselle ja viranomaispäätöksille. Pahimmillaan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on johtanut rikosprosessiin ja vankeustuomioihin silloinkin, kun veroilmoituspuutteet johtuvat huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä.
Ennen veroja ja komennusta on syytä keskustella rahasta yleisestikin.
- Suuri ongelma ulkomaille väliaikaisesti töihin lähtevälle on, että kustannustaso kohdemaassa voi olla korkeampi kuin kotimaassa. Toisaalta kotimaassakin kulut saattavat juosta, eikä asuntoa myydä komennuksen takia. Suonranta valistaa.
Kohdemaan kustannustasoa ja ulkomaankomennuksen kustannuksia kompensoimaan on työnantajilla erilaisia komennuspolitiikkoja, komennuslisiä ja komennuspalkkoja. Asuntoja tyypillisesti vuokrataan ulkomaankomennusten ajaksi ja kohdemaassa asunnon etsimiseen on omat prosessinsa ja käytänteensä.
Lisäksi verot saattavat antaa oman osansa nettoansioon, kun kokonaisverorasitus uudessa asuinvaltiossa poikkeaa kotimaasta. Verorasituksen, verohyödyn tai verotappion jakamiseen tai neutralisointiin on olemassa myös erilaisia käytänteitä, joista varsin yleinen on tietyn nettopalkan ja nettoetujen takaaminen.
Käytännön järjestelyt ulkomaankomennuksilla voivat olla vaativia, mutta niiden hoitamiseen ja helpottamiseen monet työnantajat käyttävät ulkopuolisia asiantuntijoita.
