Positiivisen psykologian asiantuntija, HR-ammattilainen Riitta Könönen kouluttaa nuorkauppakamarilaisia omien vahvuuksien tunnistamisessa. Hän on suorittanut Kouluttaja-Akatemian ja hänet on palkittu Suomen Nuorkauppakamareiden C-alueen Vuoden 2023 Akateemikkona.
Teksti: Eira Myllyniemi Kuva: Riitta Könönen
Könönen kertoo työskennelleensä yli 10 vuotta teknologia-alan yrityksissä henkilöstön parissa. Koulutukseltaan hän on kaksoistutkintodatanomi ja kansainvälisen liiketalouden tradenomi (BBA). Lisäksi hän on opiskellut 2 vuotta mediatekniikan insinööriopintoja ja käynyt liiketalouden ylemmän AMK-tutkinnon opinnot aiheesta yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen. Hän on lisäkouluttautunut positiivisen psykologian asiantuntijaksi ja opiskellut ratkaisukeskeistä valmentamista, vireystilan säätelyä sekä palautumisen valmentamista. Hän kiinnostui kouluttamisesta positiivisen psykologian opintojen aikana.
Liityttyään Jyväskylän Nuorkauppakamariin 2021 Könönen oli pitkään juontamassa Kahvikiihdytystä, jota tehtiin yhteistyössä Yritystehtaan kanssa. Kysymyksessä on aamunavaustyyppinen verkostoitumistilaisuus. Hän kertoo saaneensa siitä oppeja hybriditilaisuuden juontamiseen ja esiintymiseen, mistä on hyötyä myös kouluttaessa. Jyväskylän nuorkauppakamarissa kiinnostuttiin erityisesti Könösen positiivisen psykologian ja valmentamisen osaamisesta, ja Könöstä kannustettiin kouluttamaan aiheesta.
Könönen vinkkaa, että omasta osaamisestaan kannattaa kertoa kotikamarissa. Sitä kautta oli helppo saada tilaisuuksia koulutuksen pitämiseen. Kun Könönen kertoi koulutuksistaan sosiaalisessa mediassa, myös muut nuorkauppakamarit kiinnostuivat niistä. Oman kamarin kautta Könönen sai tilaisuuden ensimmäisen maksullisen koulutuksen pitämiseen, mistä hän sai kannustimen toteuttaa pitkäaikainen haaveensa oman yrityksen perustamisesta. Suunnitelmien toteuttamisesta konkreettiseen tekemiseen Könöstä kannustivat Kouluttaja-Akatemian suorittaminen ja se, että nuorkauppakamari tilasi häneltä koulutuksia.
Kouluttaja-Akatemia on nuorkauppakamarissa vuoden mittainen projekti, johon valitaan hakemusten perusteella noin 10 osallistujaa. Akatemia koostuu neljästä viikonlopusta, joiden välillä on itsenäistä työskentelyä. Osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat oman koulutuksen vapaasti valitsemastaan aiheesta.
Könönen kertoo, että hänellä päätös hakea akatemiaan perustui aiempien osallistujien kokemuksiin. Tarkkaa tietoa akatemian sisällöstä oli vaikeaa löytää. Könönen koki Kouluttaja-Akatemian hyödyllisenä oppimiskokemuksena, mutta hän myös muistuttaa, että akatemian suorittaminen ei ole ehdoton edellytys kouluttajana toimimiselle nuorkauppakamarissa.
Könönen liittyi nuorkauppakamariin korona-aikana, jolloin koulutukset olivat pääasiassa verkossa. Hän osallistui niihin aktiivisesti ja keräsi samalla oppeja, miten pitää onnistunut etäkoulutus. Könönen pohtii, että kouluttajapolkua voisi kehittää esimerkiksi lanseeraamalla E-Kouluttaja-Akatemian. Kaikkien jäsenten elämänvaiheeseen ei sovi matkustaminen ja mökkiviikonloput, mikä saattaa karsia kiinnostuneita osallistujia pois perinteisistä koulutuksista tai akatemioista. Könönen suunnittelee hyödyntävänsä teknologia-alustoja omissa koulutuksissaan.
Könönen on kehittänyt koulutukset aiheista ”Tunnistatko omat vahvuutesi?” ja ”Itsemyötätunto menestystekijänä”. Vuoden akateemikko -palkinnon perusteluissa Könöstä kiitettiin siitä, että hän on auttanut osallistujia tuntemaan ja ymmärtämään itseä sekä muita, ja suhtautumaan muihin sekä itseen myötätuntoisemmin.
Könösen koulutuksessa otetaan selvää omista ydinluonteenvahvuuksista eli mitkä luonteenvahvuuksista ovat sitä kaikkein ominta itseä. Tämä on erittäin tärkeää tunnistaa tiimejä rakentaessa, jotta jokainen pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan ja että tiimin vahvuudet ovat tasapainossa. Jos kaikki ovat innokkaita ideoijia ja kehittäjiä, projekteja ei saada ikinä valmiiksi. Siksi tarvitaan myös niitä, ketkä pitävät huolta aikatauluista ja eri näkökulmista tarkastelemalla valikoivat ideoista käyttökelpoisimmat. Luonteenvahvuuksiin tutustumalla koulutuksissa pyritään ymmärtämään omaa käytöstä ja reaktioita, mikä auttaa suhtautumaan muihin ja omaan itseen ymmärtäväisemmin. Könönen pohtii, että alkuun oli vaikeaa rajata koulutuksen aihetta, mutta kuten tämän vuoden Johtajabarometrissa tai Nordic Business Forumissa tuli ilmi, itsensä tunteminen on tulevaisuuden johtajien tärkein taito. Jos et tunne itseäsi, et voi johtaa muita. Tulevaisuuden työelämätaidoissa on erittäin tärkeää tunnistaa omat vahvuutensa, sekä miten itse toimii missäkin tilanteessa.
Könönen tunnistaa omiksi ydinluonteenvahvuuksikseen ystävällisyyden, huumorin, uteliaisuuden, oppimisen ilon ja reiluuden. Ystävällisyys ilmenee Könösen mukaan siinä, että hänelle on tärkeää kohdella muita kuten haluaisi itseään kohdeltavan. Asiakkaita tulee palvella samoin kuin millaista palvelua itse haluaisi saada. Tärkeä on myös miettiä mahdollisia tarpeita ennakkoon. Huumori on sitä, että kun asioihin suhtautuu ilon kautta, maailma on parempi paikka. Könönen nauraakin arjessaan paljon ja hän kertoo olevansa tunnettu Jyväskylän nuorkauppakamarissa naurustaan, jonka perusteella hänet löytää jopa pimeässä ihmispaljoudessa. Hän kertoo olevansa luonteeltaan utelias ja suhtautuvansa jopa lapsenomaisen innokkaasti itselle uusiin asioihin – olivatpa ne sitten mitä tahansa. Siksi hän onkin innokas oppimaan ja opettamaan uusia asioita. Reiluus on puolestaan muiden huomioon ottamista. Kaikille tulisi antaa mahdollisuus ja kaikkia pitäisi kohdella tasapuolisesti.
Positiivinen elämänasenne on auttanut Könöstä kouluttajana siten, että jos koulutuksen sujuminen stressaa etukäteen, hän pystyy puhumaan itselleen positiivisesti ja näkemään mielessään, että tilaisuus tulee menemään hyvin. Hän kouluttaa juuri näitä asioita, joten myötätuntoinen suhtautuminen itseensä sekä itsensä tunteminen ovat tehneet hänestä vahvemman ja paremman kouluttajan. Vaikka joillain nämä ovat luontainen osa persoonallisuutta, onneksi kaikki voivat oppia nämä taidot.
Tärkein viesti, jonka Könönen haluaa välittää, on että hän kehottaa olemaan mahdollisimman usein ystävällinen muita kohtaan. Koskaan et voi tietää mitä toisen käytöksen taustalla piilee. Jos joku käyttäytyy huonosti, hänellä on yleensä siihen jokin syy. Syy voi olla esimerkiksi todella korkeat odotukset itseä kohtaan ja siihen liittyen ilkeä sisäinen puhe.
Könönen toteaa, että yleensä nuorkauppakamarikoulutukset liittyvät työelämään, työelämätaitoihin tai yrittäjyyteen. Monet keskittyvät myyntiin. Koska Könönen pitää uuden oppimisesta, hän kertoo voivansa kuunnella mitä vain aihetta, mistä kouluttaja itse on innostunut.
”Hyvää esiintyjää jaksaa katsoa ja kuunnella, puhui hän mistä vain. Mielestäni esiintymistaidot ovat yksi kouluttajan tärkeimmistä taidoista. Minusta paras esiintyjä ikinä oli eräs teatteriakin harrastava opettaja ammattikorkeakoulussa. Hänen äänenkäyttönsä oli aivan mahtavaa, kun hän vaihteli niin puhenopeutta kuin voimakkuuttakin. Hänen tunneillaan pysyi hereillä aikaisin aamullakin. Haluan itse oppia käyttämään ääntäni vastaavalla tavalla”, Könönen summaa.
Suurimmaksi haasteekseen Könönen kokeekin juuri äänenkäytön. Joskus ääni särkyy väärissä kohdissa, jos hän käyttää ääntään voimakkaasti ja puhuu pitkään. Kouluttamiseen saa hyvin tukea kamarista, jos sitä pyytää rohkeasti. Hän itse on saanut ideoistaan tsemppiä ja palautetta. Myös koulutuksen jälkeen kamarilaiset ovat antaneet rakentavaa palautetta, joka auttaa kehittymään.
Jos kouluttaminen on unelmasi, älä anna omien ennakkoluulojen estää kouluttajaksi hakeutumista. ”Suurimmillakin ja kokeneimmillakin staroilla on esiintymisjännitystä – sen tuoma adrenaliini auttaa keskittymään tilanteeseen täysillä ja suoriutumaan hyvin. Esiintymisjännityksen herraksi voi kuitenkin päästä, ja vaikka siitä ei kokonaan eroon pääsisikään, niin sitä ei tarvitse pitää mörkönä, vaan ystävänä”, Könönen muistuttaa.
Sanalla ”jännitys” on negatiivinen kaiku, joten jo pelkästään esiintymisjännityksestä puhuminen voi tehdä tilanteesta negatiivisen. Könönen kehottaa kokeilemaan, voisiko sanan vaihtaa esimerkiksi esiintymisinnostukseksi. Vertaa vaikkapa englanniksi sanoja ”excited vs nervous”. Kumpaa haluat olla: innostunut vai hermostunut?
Kun esiintymisinnostus on päällä, hengityksellä pystyy huomaamatta rauhoittamaan itseään missä vain. Esiintyessä pitää muistaa hengittää, joten kannattaa harjoitella ennakkoon yksinkertaisia hengitysharjoituksia, jotta saa ne tavaksi itselleen ja käyttöön tiukan paikan tullen. Jos esiintymisen aikana tarvitsee rauhoitella itseään, yleisöä voi pyytää esimerkiksi miettimään jotain ja sillä välin hengittää sisään neljään laskien ja ulos kuuteen laskien. Hengitysharjoituksen voi tehdä myös yhdessä yleisön kanssa!
Könönen ehdottaa myös fyysisen harjoituksen kokeilemista. Ennen esiintymistä voi esimerkiksi punnertaa, hyppiä tai tehdä vastaavia liikkeitä, niin adrenaliini purkautuu liikkeeseen. Näin olet rauhallisempi esiintyessä!
Tiesitkö?
– Nuorkauppakamarissa voi pitää sekä itse suunnittelemiaan koulutuksia että virallisia kansallisia ja kansainvälisiä JCI koulutuksia.
– JCI viralliset koulutukset ja SNKK koulutukset edellyttävät kouluttajaoikeuksia, joiden saamisen edellytykset on selostettu SNKK:n koulutusoppaassa.
– Koulutuksia voi pitää monissa paikoissa: paikalliskamarissa, webinaarina tai alue- ja kansallisissa kokouksissa.
– Kouluttaja -Akatemian kautta saa kontakteja ja tukea koulutuksen suunnitteluun.
– Hyvä kouluttaja uskoo aiheeseensa ja antaa sen näkyä. Muista tämä myös markkinoinnissa ja puhu rohkeasti osaamisestasi toisille JCI:lle. Kokeile tarjota itse koulutusta tapahtumajärjestäjälle!
