Minkälaisia eroja tai samankaltaisuuksia on kokeneen ja tuoreen johtajan toimintatavoissa? Minkälainen on tulevaisuuden vaikuttava johtaja? Näitä kysymyksiä avaavat Woikoski Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Clas Palmberg sekä startup-yritys 3AWaterin toimitusjohtaja Tuomo Nissinen.
Insinöörineuvos Clas Palmberg on tehnyt 45 vuoden uran Woikoskella (www.woikoski.fi), josta 40 vuotta perheyrityksen toimitusjohtajan roolissa. Kaasualan yrityksen värikkäässä historiassa on päästy eteenpäin vain uutta kehittämällä. Viimeisimpänä valloituksena toimintatavat ja kulttuurin muuttanut digiloikka.
Johtajaksi voi joko hakeutua tai päätyä
Clas Palmbergille ura perheyrityksessä oli hänelle unelma jo pikkupoikana. Kun hän olisi ollut valmis aloittamaan Woikoskella, eivät muut siellä kuitenkaan olleet samaa mieltä. Tällöin hän hakeutui muualle töihin, mikä oli hänen mukaansa onni. Myöhemmin tie vei kuitenkin perheyritykseen, jota johti silloin hänen isänsä. Siihen vaadittiin silti ovelaa ”jippoa”, jolla hän tarkoitushakuisesti suututti isänsä, mutta varmisti paikkansa Woikoskella.
Tuomo Nissinen kuvailee ennemmin päätyneensä, kuin hakeutuneensa 3AWater Oy:n vetäjäksi. Yrityksen soveltama teknologia oli tuttua yliopistolla sitä tutkineelle Nissiselle. Kun muita halukkaita toimitusjohtajaksi ei ollut, otti hän vetovastuun yrityksestä. Oppeja johtamiseen hän on saanut muutamalta mentorilta, sekä seuraamalla muiden johtamista esimerkiksi akateemisessa maailmassa. Tekniseltä pohjalta ponnistaneelle Nissiselle johtamistehtävä on synnyttänyt halun kehittyä johtajana pidemmälle.
Filosofian tohtori Tuomo Nissinen toimii vuonna 2019 perustetun 3AWater Oy:n (www.3awater.com) toimitusjohtajana. Oman projektin kautta syntyi idea ja yrityksen teknologian konsepti. Yrityksen kehittämällä laitteella ympäristökonsultit ja kaivosteollisuuden toimijat saavat reaaliajassa tietoa veden metallipitoisuudesta.
Luota näkemykseesi
Mikään tietty johtamisoppi tai esikuva ei ole ohjannut kumpaakaan, vaan ennemmin on luotettu omaan kokemukseen ja havainnointiin.
Tuomo Nissinen: ”Hyvät ja huonot esimerkit ja käytännöt ovat vaikuttaneet paljon johtamiseeni ja lisäksi tiedostan jatkuvasti toimintaani alaisten parissa. Koen armeijan aliupseerikoulun syväjohtamiskurssista ja kokemuksista olleen apua jonkin verran.”
Clas Palmberg jatkaa esikuviin liittyen: ”Joskus minulla on ollut esikuvia, mutta varsin nopeasti olen huomannut, ettei toisten matkimisesta hyvä seuraa. Olen kylläkin ihaillut joitain karismaattisia johtajia, mutta samalla todennut ”tämä ei ole minun juttuni”.
Onnistuminen vaatii sitoutumista
Tuomo Nissinen nimeää suurimmaksi onnistumisekseen johtajana hyvän ja tehokkaan tiimin rakentamisen 3AWaterille. Tiimin vahvuutena on vahva sitoutuminen yritykseen sekä kiireenkin keskellä horjumaton positiivisuus.
Clas Palmberg nostaa suurimmaksi onnistumiseksi, ”että yleensä olemme olemassa.” Hän muistuttaa, ettei yrityksen omistajana oleva johtaja voi ylipääsemättömän tilanteen edessä vain lähteä etsimään uutta työpaikkaa, vaan on taisteltava. Se ei ole helppo tie, mutta katastrofit voi kääntää menestykseksi. Kuten Woikoskella on tehty.
Johtaja kantaa vastuun
Katastrofien yhteydessä punnitaan kyky kantaa vastuuta. Sitä kuvaa Clas Palmbergin esimerkki:
”Urani aivan alussa jouduin tilanteeseen, jolloin eräänä aamuna ei enää ollut asiakkaita, ja jos asiakkaita olisi ollut, ei olisi ollut myytävää. Ainoa ”lohtu” oli, että kaikki kulut, myös niin sanotut muuttuvat kulut, jäivät. Siitä kehkeytyi pelastuksemme ja menestyksemme, sillä kaikki meni uusiksi. Mutta maailma oli silloin erilainen, kaikki tapahtui ”slow motionissa”, eikä tapahtumasta voi vetää yhtäläisyyksiä nykypäivään, jossa kaikki tapahtuu reaaliajassa.”
Myös Tuomo Nissinen painottaa johtajan vastuuta. Startup-yrityksessä päätöksiä täytyy tehdä jatkuvasti: ”Kuitenkin se vastuu on otettava ja päätökset tehtävä, koska ei niitä kukaan muukaan hoida. Päätöksen siirtäminen tai passiivisuus on myös päätös.” On myös mietittävä tarkemmin, miten ajatuksensa ilmaisee työpaikalla. Omaa turhautumista on hillittävä ja sen sijaan keskityttävä viemään asioita eteenpäin.
Helposti lähestyttävä
Kumpikin kokee olevansa helposti lähestyttävä johtajana.
Tuomo Nissinen: ”Johtajana olen tyypillinen pienen, innovatiivisen ja matalahierarkkisen yrityksen johtaja. Helposti lähestyttävä ja kuin työntekijä muiden joukossa, jolla on kuitenkin päätöksiin viimeinen sana ja vastuu kokonaisuudesta.”
Clas Palmberg: ”Uskon, että minua pidetään teknisesti osaavana, helposti lähestyttävänä, rohkeana sekä konstailemattomana. Mutta kysymys pitäisi tehdä muille, ei kuitenkaan vaimolleni.”
Kokonaiskuvan hallinnalla menestystä
Kummankin mielestä kokonaiskuvan hallinta on tärkeintä tiellä menestykseen. On ymmärrettävä mihin tähdätään, mutta pystyttävä muuttamaan tähtäystä tilanteen niin vaatiessa. Johtajan on tunnistettava oman organisaationsa tarpeet ja vahvuudet. Yksilöiden johtamisessa he painottavat selkeästi määriteltyjä sekä realistisia tavoitteita. Näin jokainen pystyy myös itse näkemään onnistumisensa ja ohjaamaan omaa toimintaansa.
Vain muutos on pysyvää
Clas Palmberg peilaa pitkään uraansa johtamisen murrosta vuosien saatossa.
”Johtamistapa on muuttunut aivan valtavasti. Aikanaan oli niin kutsuttu patruunahenki, jossa johtaja oli kaikkitietävä ja päätökset tehtiin siten, että ”johtaja löi nyrkin pöytään ja kertoi, miten asiat ovat ja, miten ne tehdään”. Ruotsin ajastani muistan, että ruotsalaiset luonnehtivat suomalaista johtamistapaa ”management by perkele”. Toisaalta ruotsalaiset ”diskuteerasivat” loputtomiin, mutta siinä taustalla kuitenkin pieni ydinryhmä päätti kaikesta.”
Itse hän on vuosikymmenten aikana joutunut tietoisesti muuttamaan johtamistapaansa osallistuvaksi, tukevaksi ja edistäväksi. On ymmärrettävä, että mikään ei ole niin pysyvää kuin jatkuva muutos.
Pelolla johtaminen on katoava luonnonvara
Tulevaisuuden johtajia Clas Palmberg muistuttaa: ”Jos kaikki näyttää hyvältä, jotakin on jäänyt huomaamatta.” Muutoksesta hän jatkaa: ”Henkilökunta on tänään töissä aivan muista syistä kuin muutama vuosi sitten ja asiakkailla on aivan erilaiset odotukset. On oltava joustava ja osattava toimia tilanteen mukaan. Korona on osoittanut, että parhaatkin suunnitelmat menevät hetkessä uusiksi ja sellaista tapahtuu mitä ei missään ennusteessa tai visiossa ole voinut ennakoida.”
Tuomo Nissinen uskoo nykypäivän johtajien olevan lähempänä työntekijöitä. Startup-kulttuuri on tuonut organisaatioihin epämuodolliset tiimit, joita hän on huomannut pyrittäneen omaksumaan jossain määrin myös vanhoissa organisaatioissa. Tulevaisuudessa menestyvät hänen mukaansa varmasti monen tyyppiset johtajat, mutta ”vanhan liiton” pelolla johtamisen kulttuuri on häviämässä erityisesti yrityksissä. ”Se tuottaa huonommat tulokset ja parhaat työntekijät häviävät tämän tyyppisistä työpaikoista.”
Vastapainoa työlle
Johtajana toimiminen on iso osa elämää, mutta sen vastapainoksi tarvitaan muutakin. Clas Palmberg nauttii harrastuksista, jotka vaativat täyden omistautumisen silloin, kun niiden parissa on: lentäminen, ratsastaminen ja kilpa-autoilu. Ne opettavat nöyryyttä ja hetkessä elämistä. Tuomo Nissinen rentoutuu kuntosalilla, laittamalla ruokaa tai soittamalla kitaraa hevibändissä. Ehkäpä Nissinen saa Palmbergin mainitsemaa ”management by perkelettä” musiikkigenrensä kautta, jolloin työpaikalla voi keskittyä olemaan helposti lähestyttävä ja rakentava johtaja.
TEKSTI: JENI SUHONEN
