Tänä vuonna Suomen Nuorkauppakamarit, nuorkauppakamariharrastuksen keskusjärjestö Suomessa, täyttää 65 vuotta. Tie niin kutsutun keskusliiton synnystä tähän päivään on ollut pitkä ja nuorkauppakamari-instituutio on ehtinyt muotoutua sen aikana useaan otteeseen. Merkkivuosi on hyvä hetki pysähtyä katsomaan sekä mennyttä että tulevaa.
Se, että kertoo kuuluvansa nuorkauppakamariin, ei se yleensä aiheeseen vihkiytymättömälle kuulijalle vielä paljon kerro, vaan ehkä herättää vain lisää kysymyksiä. Kun on saanut haihdutettua virheelliset mielikuvat patriarkaalisesta hyvävelikerhosta tai poliittisesta salaseurasta, nuorkauppakamarin monet eri tasot ja ulottuvuudet on usein koettu vaikeiksi määritellä lyhyesti ja ymmärrettävästi. Näin ajattelee muiden muassa lohjalainen Taika Lapila, joka luettelee harrastuksensa ytimeen ainakin koulutukset, juhlat, projektit ja verkostoitumisen.
Nuoresta iästään huolimatta 20-vuotias Lapila on ehtinyt vaikuttaa henkisen ja yhteiskunnallisesti aktiivisen harrastuksensa parissa jo pari vuotta, ensin Lohjan Nuorkauppakamarin koejäsenenä ja sitten täysjäsenenä. Mukaan toimintaan vuonna 2002 syntyneen fiksun nuoren joi merkityksellisyyden kaipuu, yrittäjyyden kiehtovuus, yhteisöllinen harrastus ihmisineen sekä halu kasvaa johtajana ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
– Kyllä se on itsensä kehittäminen. Esimerkiksi Lohjan Nuorkauppakamarin organisoiman Joulupuu-keräyksen projektipäällikkönä olen saanut suunnitella, organisoida ja toteuttaa sekä kokeilla erilaisia ideoita, Lapila vastaa, kun häneltä kysytään, mitä hän on jc-toiminnasta saanut. Joulupuu ei kuitenkaan ole kuitenkaan jäänyt hänen jc-uransa ainoaksi merkkipaaluksi, vaan hän on ollut järjestämässä useampia tapahtumia ja projekteja sekä hoitanut kamarinsa yhteiskuntalohkoa (COM) hallituksessa. Ensi vuonna hänen johdettavanaan on paikalliskamarin tapahtumatoiminta (LOM).
Yli 15 jäsenvuotta on antanut monia mahdollisuuksia
Jos monilla nuorkauppakamarin tiivis määrittely tekee vaikeuksia, niin helsinkiläinen Heidi Jäntti on opetellut hissipuheensa hyvin: – Nuorkauppakamaritoiminnan ytimessä on verkostoituminen ja oman osaamisen kehittäminen. Jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä ja tässä harrastuksessa saa juuri niin paljon irti kuin itse haluaa. Nuorkauppakamari on myös kansainvälinen järjestö, joka mahdollistaa kontaktien luomisen Suomen ulkopuolella, Jäntti summaa.
Heidi Jäntti tietää mistä puhuu. Hän on ollut jäsenenä nuorkauppakamarissa yli 15 vuotta, noin puolet Kuopion Nuorkauppakamarissa ja jälkimmäisen puoliskon Helsingin Nuorkauppakamarissa. Jäntin nuorkauppakamariuralla luottamustehtäviä on ollut niin paikallisella, alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Uransa huippukohdiksi hän nimeää kansallisen koulutusjohtajan ja EDC Counsilorin tehtävät sekä kansallisen Vuoden kouluttaja -palkinnon Jäntti on myös elävä esimerkki siitä, että harrastus voi antaa paljon hyvää myös maankuulussa maineessa olevan johtajuuskoulutuksen lisäksi. Hänen ansiolistansa kantakortissa on pitkä, mutta puheenjohtaja hän ei ole ollut kertaakaan.
Ystävän aikoinaan kamariin houkuttelemasta, 40-vuotiaasta Jäntistä tuli ansaitusti senaattori Kuopion kansallisessa vaalikokouksessa kuluvana syksynä. Henkilöltä, joka elää ja hengittää jc-toimintaa niin pitkältä ajalta, on pakko kysyä, mitä hän on saanut siitä elämäänsä. – Paljon sellaista osaamista, jota on voinut käyttää työelämässä hyödyksi. Tuskin olisin nykyisessä työssäni ilman tätä harrastusta ja sen kautta kouluttajana ja koulutusten suunnittelijana kehittymiseen panostamista, hän sanoo kuin apteekin hyllyltä.
Vaikuttavaa toimintaa myös tulevaisuudessa
Taika Lapila ja Heidi Jäntti edustavat nuorkauppakamariyhteisön jäsenistössä aikajanan molempia päitä. Toinen on jäsenrekisterissä Suomen Nuorkauppakamareiden nuorin toimija, toinen on nähnyt järjestön lähihistorian lähestulkoon niin pitkältä ajalta, kuin jäsenikäinen nuorkauppakamarilainen on sen voinut tehdä. Siksi on mielenkiintoista, onko aikajanan päissä muuttunut muukin kuin vuosiluku.
– Ihmiset, monipuolinen toiminta ja erilaiset mahdollisuudet kehittää omaa osaamista, nostaa Jäntti nuorkauppakamariharrastuksen parhaimmiksi asioiksi. Lapila nostaa listansa kärkeen koulutukset ympäri Suomea ja maailmaa. Matkustaminen, osallistuminen ja tunnelma luovat nautinnollisen kokemuksen hänelle. Lisäksi kamariharrastus on alusta monenlaisten ideoiden toteuttamiselle, mikä poikii etenkin yhteiskunnallisesti merkityksellisiä projekteja. Vaikuttaa siltä, että ihmiset puhuttelevat vahvasti sekä kuopusta että nestoria.
Nuorkauppakamari täyttää merkittävällä tavalla tyhjiön yhteisöllisestä harrastuksesta. Toisaalta myös rakentavia ajatuksia on, niin kuin täytyykin. – Alussa en ollut ihan varma, mihin sitä oli oikein lähdössä ja yhäkin tuntuu siltä, että tätä toimintaa on tosi vaikea selittää lyhyesti ja ymmärrettävästi ulkopuoliselle, nuori tulevaisuuden toivo kuvailee.
Miltei puolet elämästään vahvasti nuorkauppakamaria henkivän ja harrastukselta melkein kaiken saaneen konkarin voisi ennalta kuvitella suhtautuvan toimintaan kritiikittömästi, mutta Heidi Jäntti nostaa kompastuskiveksi kokeilukulttuurin, jota haluttaisiin julistaa ja edistää, mutta silti usein kuulee sanottavan, kuinka ”sitä ja tätä on kokeiltu jo”. Myös tehtävien ja tekijöiden vaihtuminen joka vuosi saa ihmiset usein toistamaan samoja virheitä.
Suomen Nuorkauppakamareiden parhaiksi saavutuksiksi Jäntti ja Lapila näkevät kollektiivina projektit, jotka ovat saaneet ympärillä jotain hyvää ja vaikuttavaa aikaan. Nimiä ei viljellä niin paljon kuin haastattelija toivoisi, mutta esiin nousevat viimeaikaiset hankkeet, kuten Pä1vä johtajana, Nuorten taloustaidot ja Tuottava idea.
Mitä sitten nuori ja vanha JC toivoisi SNKK:lle 20 vuoden päähän?
– Yhteistyötä, vaikuttavia projekteja ja elinvoimaa, toivoo Taika Lapila.
– Toivon näkeväni Suomen Nuorkauppakamarit entistä vahvempana johtajuuden kehittämiseen profiloituvana järjestönä, joka tunnetaan laajasti niin Suomessa kuin kansainvälisesti, visioi Heidi Jäntti.
Teksti: Heikki Liukkonen
