Positiivareiden ja Suomen Nuorkauppakamareiden raati on valinnut Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2019 taiteilijaprofessori Jorma Uotisen, 69. ”Minulle positiivisuus merkitsee tapaa katsoa elämää ja kykyä muuttaa näkökulmaa tarvittaessa, jos jokin menee pieleen”, hän sanoo.
Positiivisuutta Jorma Uotinen tarvitsi roppakaupalla jo 19-vuotiaana, jolloin hän sairastui puhe- ja liikuntakyvyn viikkokausiksi vieneeseen Guillain-Barrén oireyhtymään. Sairaus ja lääkärin antama toivo opettivat häntä katsomaan elämässä eteenpäin.
– Toipumisessa oli omalla asenteella ja ahkeruudella fundamentaalinen merkitys. Positiivisuuteni on myös luonnekysymys: en jää märehtimään asioita. Kun joku asia on sanottu tai tehty, en jää siihen kiinni, vaan yritän pysyä tässä hetkessä ja katsoa eteenpäin. Vaikka olisi paha olo, sitä ei pidä levittää ympärille.
”Positiivinen ihminen on onnellinen muiden onnistumisesta”
Uotisen mukaan positiivisuus vaatii ymmärrystä, älyä, taitoa, empaattisuutta ja eläytymiskykyä. Se näkyy parhaiten kohtaamissa toisten ihmisten kanssa. Positiivista ihmistä on helppo lähestyä.
– Positiiviseen asenteeseen tarvitaan myös herkkyyttä, uskallusta ymmärtää ja intuitiota. Sitä voi opiskella keskittymällä hetkeen ja luottamalla tunteeseen. En usko ulkoa päin ohjattuun positiivisuuteen, se ei ole aitoa. Olosuhteet pitää luoda sellaisiksi, että ne sallivat positiivisuuden. Ympäristökin vaikuttaa, sillä opimme positiivista asennetta myös matkimalla.
– Tanssissa on hienoa se, kun joku onnistuu harjoituksissa ja ylittää edellisen suorituksensa, kollegat antavat aplodit. Positiivinen ihminen ei kadehdi, vaan on onnellinen onnistumisesta. Se vie koko ryhmää eteenpäin.
Positiivinen asenne on auttanut Uotista työssä ja julkisuudessa koko hänen monikymmenvuotisen uransa ajan. Hän on johtanut muun muassa Suomen Kansallisbalettia, Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmää, Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalia sekä toiminut koreografina, tanssijana ja laulajana kotimaassa ja ulkomailla sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuomarina ohjelman alusta alkaen.
Kuvateksti: Uotisen kuuluisa ”ei huono!” -lausahdus on peräisin hänen Ranskan vuosiltaan. ”Suora käännös pas mal! -huudahduksesta sai toisenlaisen painotuksen minun sanomanani. Kuulen sitä kadulla päivittäin.”
Kuva: Pasi Haaranen
Lisätietoja ja mediamateriaalit: http://vps.positiivarit.fi
Haastattelupyynnöt: Tuottaja Riikka Töytäri, riikka@thisway.fi, p. 040 582 1949
Suomen Positiivisin Suomalainen -valinnan kriteerit:
- hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta
- hänen saavutuksensa ovat merkittäviä
- hän auttaa myös muita onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen
- hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa
- hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin.
Valinnan taustaa:
Palkinto on jaettu vuodesta 1993, joten tänä vuonna kunniamaininta jaetaan jo 27. kerran. Positiivarit Oy ja Suomen Nuorkauppakamarit ry yhteistyössä valitsevat vuosittain Vuoden Positiivisimman Suomalaisen. Valinnan tarkoituksena on korostaa positiivisuuden merkitystä voimavarana alati muuttuvassa maailmassa ja tuoda esiin sitä, että positiivisella asenteella voi saavuttaa tavoitteensa ja selvitä vastoinkäymisistä. Idean isä on yrittäjä ja Positiivareiden perustaja Juhani Töytäri. Positiivisuuden elämäntyöpalkinto jaetaan satunnaisesti.
Vuosien varrella palkitut:
2018 Mikko ”Peltsi” Peltola, 2017 Saara Aalto, 2016 Kaj Kunnas, vuoden positiivisin ilmiö Disco K-50, 2015 Robin Packalén, 2014 Pekka Hyysalo, 2013 Elastinen, 2012 Minna Kauppi, 2011 Antero Mertaranta, 2010 Toni Nieminen, 2009 Alexander Stubb, 2008 Wilson Kirwa, 2007 Teemu Selänne, 2006 Kiira Korpi, 2005 Piispa Eero Huovinen, 2004 Pikku G, 2003 Mikko Kuustonen, 2002 Pirjo Kauppinen, 2001 Veikka Gustafsson, 2000 Vesa Keskinen, 1999 Marco Bjurström, 1998 Satu Silvo, 1997 Jari Sillanpää, 1996 Olli Valtonen, 1995 Mika Halvari, 1994 Valentin Kononen, 1993 Katri Helena. Elämäntyöpalkinnon ovat saaneet: Aira Samulin, Elisabeth Rehn, Ilkka ”Danny” Lipsanen, Mauri Kunnas, Esa Saarinen, Hannes Hynönen ja Minna Tervamäki.
