Suomen Nuorkauppakamarien digilehti johtajuudesta
Suomen Nuorkauppakamarien digilehti johtajuudesta

Tutkinnosta lisäarvoa puheenjohtajuuteen

Osana puheenjohtajapolkua Suomen Nuorkauppakamareissa voi suorittaa lähiesimiestyön ammattitutkinnon. Viime vuonna kaikkiaan 25 puheenjohtajaa suoritti kaikkien aikojen ensimmäisen puheenjohtajuuteen nivotun tutkinnon. Tutkinto tuo puheenjohtajuuteen konkreettista työelämässä tunnistettua lisäarvoa. 

Teksti: Taru Mikkonen

Ensimmäisen kerran lähiesimiestyön ammattitutkinnon suorittamista koeponnistettiin jo vuonna 2020 osana Talent Poolia. Silloin alueellisiin ja kansallisiin virkoihin hakeneilla oli halutessaan mahdollisuus suorittaa tutkinto. 

Vuonna 2022 tutkintoa alettiin rakentaa osaksi puheenjohtajapolkua. Kyseisen vuoden koulutusjohtaja Laura Paaso ja Salon seudun ammattiopiston opettaja, Salon Nuorkauppakamarin senaattori itsekin, Elna Jokinen tekivät isoimman työn tutkintoperusteiden ja valmennuksen sisältöjen yhteenliittämisessä. 

Puheenjohtajille työelämässä tunnistettava ja tunnustettava tutkinto on aidosti lisäarvoa luova tekijä. Tiettävästi mikään muu järjestö Suomessa ei vastaavaa mahdollista. Kyse ei ole tutkinnon tekemisestä työelämässä, vaan harrastuksessa hankittavan osaamisen todentamisesta. Toistaiseksi lähiesimiestyön ammattitutkintoa ei voi suorittaa muutoin kuin osana puheenjohtajapolkua, sillä tutkinto on rakennettu nimenomaisesti DP- ja PRES-valmennuksen päälle. DP-vuoden puuttuminen sen sijaan ei estä tutkinnon tekemistä – siinä tapauksessa tarvittavat tehtävät ja näytöt katsotaan erikseen kuntoon.  

Tutkinto puheenjohtajuuden ohessa 

Puheenjohtajavuodessa on tunnetusti “pientä puuhaa”. Tutkinnon suorittaneet viime vuoden puheenjohtajat Henna Määttä ja Petri Pihlajamaa eivät kokeneet, että tutkinto itsessään olisi lisännyt työmäärää. Hennalle vuosi oli siinäkin mielessä poikkeuksellinen, että juuri Oulun Tervaporvarien Nuorkauppakamari on toinen Eurooppakokouksen järjestäjäkamareista.  

  • Tutkinto tuli tehtyä ketterästi ja helposti puheenjohtajapolun ohessa. Tutkinnon tekemisen kautta tuli paremmin aikataulutettua ja ennakoitua asioita. Tehtävät kannustivat tekemään erilaisia toimintaympäristöanalyysejä ja pohtimaan kamaritoimintaa pidemmällä jänteellä, Henna toteaa. 

Vihdin kamaria luotsannut Petri myöntää olleensa vähän yllättynytkin siitä, miten helpolla tutkinto tuli. Hänellä oli ennestään kokemusta esihenkilönä toimimisesta työelämässä, mutta ajatteli tutkinnon tuovan uusia näkökulmia omaan työhön. 
Yhteistyö oppilaitoksen ja Elnan suuntaan toimi erinomaisesti. 

  • Jos oli kysymyksiä, Elnalta sai aina vastauksia. Häneltä tuli hyvin viestiä, jos piti tehdä jotain. Jos jokin deadline meni ohi, Elnalta tuli muistutus ja kaikki saatiin hoidettua, Petri sanoo. 

Henna uskoo, että myös kamari on hyötynyt tutkinnosta. 

  • Tehtävät olivat tosi hyviä ja konkreettisia! Kamarille on konkreettista hyötyä tuo analyysiin perustuva kehittämistehtävä ja seuraajan perehdyttämiseen liittyvä tehtävä. Tutkinnossa on myös vahva painotus ihmisten johtamiseen, joten se tukee tiimijohtamisen taitoja – motivointia ja kannustamista.  

Konkreettisia oppeja työelämään 

Henna toimii Oulun yliopistolla strategian ja tiedepolitiikan yksikössä kehittämispäällikkönä. Ennestään Hennalla on kasvatustieteiden maisteriopintojen lisäksi yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto ja vankkaa järjestökokemusta ajalta ennen nuorkauppakamaria. Petri toimii kv-asiakastukiyksikön johtajana Nordhealthissa. Parhaillaan työn alla ovat insinööriopinnot. 

  • Puheenjohtajavuosi antoi eväitä pitkäjänteiseen suunnitteluun ja kokonaisuuden hahmottamiseen. Kun vuosi sitten aloitin yksikön johtajana, budjetointi ja strateginen suunnittelu astuivat enemmän työnkuvaan. Pressavuosi antoi hyviä eväitä siihen valmistautumiseen, Petri kertoo. 

Konkreettinen tutkinto on asia, jolle parhaimmillaan saa työaikaa. Ja vaikka työaikaa ei saisikaan käyttää kamaritoimintaan tai tutkintoon, asiaa kannattaa silti pitää aktiivisesti esillä. Näin sekä Henna että Petri ovat tehneet. 

  • Nostin kehityskeskusteluissa aktiivisesti esiin nuorkauppakamaritoimintaa ja lähiesimiestyön ammattitutkintoa. Kehittymissuunnitelmaani on kirjattu, että haluan kehittää johtamistaitoja tiimin johtamisen ja tukemisen näkökulmasta ja tutkinto mainitaan siinä yhteydessä, Henna kertoo. 

Henna kertoo tulevaisuudessa tavoittelevansa päällikkö- ja johtajatasoisia tehtäviä, ja niissä urapolkuhaaveissa tutkinnolla on paikkansa. 

  • Jos hakeudun uusiin tehtäviin, pystyn osoittamaan jo hakeutuessa, että minulla on itsensä kehittämisen ote sekä halu kehittyä johtajana. Tutkintotodistus on varsin konkreettinen osoitus tästä.  

Sekä Petrin että Hennan työyhteisössä tutkintoon on suhtauduttu positiivisesti ja kannustavasti. Petri kertoo oman esihenkilönsä kehuneen tutkinnon suorittamista hienoksi saavutukseksi. 

Mahdollisuus, johon kannattaa tarttua 

Sekä Petri että Henna rohkaisevat tarttumaan mahdollisuuteen tehdä kamarissa puheenjohtajan virka. Vaikka työelämässä olisi kokemusta tiimin johtamisesta, vapaaehtoisten johtaminen ja motivointi on aivan oma juttunsa. 

  • Tutkinto on hyvä lisä kenen tahansa ansioluetteloon. Se näyttää, että on jonkinmoista osaamista, kokemusta ja kiinnostusta toimia esihenkilönä. Pressapolun osalta voin lämpimästi suositella sitä niille, jotka sitä miettivät. Vaikka se on haastava vuosi, paljon tekemistä ja vastuuta, se antaa vielä enemmän takaisin. Siinä kartuttaa tosi paljon omaa osaamista ja saa monipuolisen ystävä-tukiverkoston puheenjohtajakollegoista, jotka ovat enemmän ja vähemmän samassa tilanteessa, Petri tiivistää. 

Kollegiaalinen tuki nousee myös Hennan kommenteissa esiin. Puheenjohtajaporukka tyypillisesti ryhmäytyy erityisen hyvin. Siinä porukassa annetaan ja saadaan vertaistukea ja jaetaan osaamista. Usein porukasta jää eläinikäisiä ystävyyssuhteita, vaikka ihan kaikkien kanssa ei natsaisikaan. Opit valuvat väistämättä myös työelämään. 

  • Kyllä minun kokemukseni on se, että olen saanut tosi paljon konkreettisia oppeja, joita voin hyödyntää työelämässä, Henna lisää.  

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on nuorkauppakamarissa edennyt vauhdilla, ja tänä vuonna Talent Poolissa selvitellään mahdollisuutta suorittaa Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto osana Keskusliiton virkoja vuodesta 2025 eteenpäin. 

Share this article
Shareable URL
Prev Post

Kansalliselta puheenjohtajalta

Next Post

Miksi datakulttuuria tarvitaan?

Read next