Suomen Nuorkauppakamarien digilehti johtajuudesta
Suomen Nuorkauppakamarien digilehti johtajuudesta

JC-kokemuksista on kertynyt elämänpolulle arvokas verkosto 

Suomalainen nuorkauppakamaritoiminta koki 1980-luvulla useita merkittäviä kehitysloikkia. Käsittelen niitä lukuisten ja monipuolisten omien kokemuksieni kautta. 

Nuorkauppakamaritoiminta  oli käsittämättömän pitkään ollut jäsenistöltään hyvin miesvaltainen. Lähes kaikki jäsenyhdistykset siirtyivät vihdoin tasa-arvoiseen jäsenpoliitiikkaan.  Ensimmäisenä naisena järjestön johdossa 1986 toimi Kristiina Vuoristo. 

Uusia jäsenyhdistyksiä perustettiin jopa ennätyksellisen vilkkaasti. 

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja valtakunnalliset projektit tulivat tärkeäksi osaksi nuorkauppakamaritoimintaa. 

Nuorkauppakamarin jäsenyyteni Mikkelissä käynnistyi 1980. Samana syksynä tulin valituksi Alueen 6 aluetiedottajaksi (RIO) sekä Rio ja Tinto -aluelehden päätoimittajaksi. Se oli erityisen avartava ja innoittava kokemusten vuosi. Mikkeliläinen Risto Jukarainen toimi aluejohtajana. Osallistuin alueen puheenjohtajakokouksiin ja kaikkiin mahdollisiin alueen tapahtumiin. 

Erityisen kiintoisia olivat kansalliset vuosi- ja vaalikokoukset. Mikkeli äänestettiin vuonna 1982 vuosikokouksen järjestäjäksi. Valtakunnallisen Koulusta työelämään -projektin kokemukset luovutettiin silloiselle kouluhallitukselle, joka työsti hankkeesta Työelämään tutustumisen (TET) toimintatavan. Se on edelleen käytössä nykyisissä peruskouluissa. Suomen Nuorkauppakamareiden kansallisen jäsenlehden digijulkaisun päätoimittajaan, Heikki Liukkoseen, tutustuin, kun hän toimi tet-harjoittelijana johtamassani sanomalehdessä. 

Mikkelin Messujen ohjelmapäällikkönä onistuin tiimini kanssa ideoimaan huikeat ohjelmatapahtumat. Jukka Virtasen livenä juontama suosittu Levyraati kokosi tuhatpäisen messuyleisön. Mikkelin läänin kuntien väliseen Kehumiskilpailuun osallistuivat kaikki läänin 24 kuntaa. Samalla juhliittiin Mikkelin lääninhallinnon 150-vuotista taivalta. Maaherra Uki Voutilainen oli keskeisessä roolissa yhteistyökumppanina. 

Maailmankokouksen tunnelmaan sukelsin yhdessä parinkymmenen mikkelilläisen kanssa 1981 Länsi-Berliinissä. Bussi- ja laivamatkat käytettiin Mikkelin Nuorkauppakamarin tulevan toiminnan ideointeihin. 

Mikkelin 1982  järjestämä kansallinen vuosikokous toi arvokasta kokemusta ja yhdessä tekemisen meininkiä JC-mikkeliläisille.  

Kauaskantoisin ja paras kohdalleni tullut koulutus oli Tero J. Kauppisen Jämäkkyys-koulutus. Kouliinnuin myös Jämäkkyys-kouluttajaksi. 1980-1990-lukujen aikana vedimme useita kymmeniä koulutuksia mm. Riitta Saarikankaan kanssa. Koulutuksissa oli aina mukana myös nuorkauppakamarin yhteistyökumppaneita. 

Iso loikka valtakunnalliseksi JC-toimijaksi tuli eteen yllättäen, kun kansalliseksi puheenjohtajaksi valitun Dennis Seiligsonin ehdottamana tulin valituksi kansalliseksi tiedotuspäälliköksi ja työvaliokunnan jäseneksi. Seligson oli arvostettu ja merkittävä yritysjohtaja, jolla oli erinomaiset valtakunnalliset ja eurooppalaiset verkostot. Lukuisat nuorkauppakamaritapahtumat saivat paljon julkisuutta, kun olimme terävöittäneet sanomaamme ja tekemisiämme. Työllisyystalkoot oli yksi vuoden keskeinen valtakunnallinen projekti, joka toi myönteistä julkisuutta niin JC-toiminnalle kuin työvoimaviranomaisille, joita luotsasi imatralainen ministeri Urpo Leppänen (smp).  

Alueella 6 vuonna 1984 toteutimme Vientitykki-projektin. Yhteistyössä olivat Kymen ja Mikkelin läänien maaherrat ja Uki Voutilainen aktiivisesti mukanamme. Projektipäällikkönä oli upeaa vastaanottaa 1985 EC-kokouksessä palkinto parhaana eurooppalaisena alueyhteistyönä toteutetusta projektista. Maailman tasolla JCI:ssä taisimme saada kunniamaininnan.  

Mikkelin Nuorkauppakamarin puheenjohtajaksi vuodelle 1985 olin ensimmäinen, joka valittiin äänestyksen jälkeen. Erinomasessa yhteistyössä aktiivisen hallituksen ja jäsenistön kanssa toteutimme ikimuistoisen JC-vuoden ja kasvatimmen jäsenmäärän 60 jäseneen. Erityisen onnistuneita olivat Mikkelin Messut. Pokkasimme kaikkiaan kolme valtakunnallista palkintoa. 

Valtakunnallisen Tuottava Idea -kilpailun sain johdettavakseni vuonna 1985. Aktiivisten alue- ja paikallistoimijoiden kanssa Kauppalehden ja OP-järjestön myötävaikutuksella onnistuimme herättämään perinteisen kilpailun uuteen lentoon ja ennätykselliseen idearikkauteen. 

Savonlinnassa järjestettiin Eurooppa-kokous vuonna 1986. Kokoushaussa oli ollut usean vuoden aikana laajasti suomalainen JC-jäsenistö. Saimme merkittävää valtakunnallista julkisuutta eri medioissa. Oli iso kokemus vastata yli tuhannen osallistujan EC-kokouksen tiedotustoiminnasta. 

JCI:n maailmankokouksessa Japanin Naganossa sain osaltani vuorotella yleiskokouksessa Suomen edustajana.    

Suomen Nuorkauppakamarien varapuheenjohtajajana (EVP IND) toimin 1987. Aluevastuulla olivat alueet 6, 7 ja 8 eli Suomi Kotkasta Kemijärvelle. EVP-kaudella kävin varmaan kertaalleen lähes jokaisen jäsenyhdistyksen jossakin tapahtumassa vuoroin autolla, lentokoneella ja junalla. Koulutusta ja kouliintumista suuntasimme monipuolisesti jäsenistön ulkopuolelle, yrityksiin ja oppilaitoksiin.  

Kansallisena talouspäällikkönä 1988 toimin epämukavuusalueella. Taloushallintoon perehtyminen oli arvokas kokemus työuralle, jossa tulosvastuullisena esimiehenä pystyin hyödyntämään tekemällä oppien. 

Kymmenkunta kansainvälistä kokousta olivat kaikki erilaisia ja monella tavalla opettavaisia sekä merkittäviä kokemuksia tarjoavia. Kaukaisimmat ja eksoottisimmat olivat Kolumbian Cartaghena, Japanin Nagano ja Australian Sydney, jossa pääsimme tutustumaan maailman johtavan mediamogulin, Robert Murdagin mediakonserniin. 

Urheiluakin harrastimme. Amsterdamin WG:ssä 1987 voitimme Business-lentopallon loppuottelussa USA:n joukkueen. Kapteenina toimi Harri Kainulainen.      

Kiintoisaa ja opettavaista oli 1980-1990-lukujen vaihteessa osallistua Helsingin maailmankokoukseen vuonna 1991 ja sen tiedotustoimintaan.      

Nuorkauppakamarissa toimimista voisin luonnehtia merkittäväksi elämän korkeakoululuksi. Useilla paikkakunnilla media-alan esimiehenä toimiessani paikallisista nuorkauppakamareista löytyi valmista ja vuorovaikutteista kontaktiverkostoa. Monipuolinen JC-henkisyys on kulkenut mukana myös vuonna 1991 vastaanotetun senaattoriuden aikana. 

Antero Heikkinen 

Kirjoittaja on mikkeliläinen toimittaja, kirjailija ja Mikkelin Nuorkauppakamarin senaattori #47567, jonka aktiivinen jäsenikä nuorkauppakamaritoiminnassa oli 1980-luvulla. 

Share this article
Shareable URL
Prev Post

ECM toi kulttuurinnälkäiset suomalaisherkkujen äärelle

Next Post

Leo Stranius on vaativa itsensä johtaja 

Read next

Kehittyvä johtaja

Nuorkauppakamarissa kehittyminen on jatkuva olotila. Kehitysorganisaatio ei koskaan vietä kahta samanlaista…