– tulevaisuuden johtaminen on joukkuepeliä
Mitä on tulevaisuuden tasa-arvoinen johtaminen? Suomen Nuorkauppakamarit järjestivät Yle Aurora -tulevaisuustapahtumassa Tulevaisuuden työkalut tasa-arvoiseen johtamiseen -paneelin. Paneeli pohjautui aiemmin tänä vuonna julkaistuun, historian ensimmäiseen Johtajuusbarometriin. Keskustelu striimattiin suorana Yle Areenaan. Osallistumassa tärkeään keskusteluun olivat Visma Real Estaten HR- johtaja Salla Arvonen, Suomen Nuorkauppakamareiden kansallinen puheenjohtaja Mari Männistö sekä Työterveyslaitoksen TYÖ2030- ohjelmajohtaja Sanna Kulmala. Moderaattorina toimi Nicklas Wancke.
Milleniaalit ovat jo vahvasti työelämässä, nyt tilaa itselleen raivaa Z-sukupolvi. Vaatimukset johtajuudelle ja työelämälle ovat murroksessa. On aika viedä tasa-arvo, monimuotoisuus ja vuorovaikutus sanoista tekoihin. – Avoimuus, keskustelukulttuuri ja palaute korostuvat tasa-arvoisessa johtamisessa, tiivistää Suomen nuorkauppakamarien puheenjohtaja Mari Männistö. Tänä vuonna julkaistiin historian ensimmäinen Johtajuusbarometri. Se tiivistää nuorten sukupolvien tarpeet ja ajatukset johtajuudesta. – Johtaminen on yhteistyötä, vuorovaikutusta ja keskustelua, kitetyttää henkilöstöjohtaja Salla Arvonen Visma Real Estatelta.
Yhteistyö korostuu nuorten johtajuuskäsityksissä
Johtamista ei opita vain kirjoista, vaan käytännössä – tekemällä, onnistumalla ja oppimalla. Siksi onkin tärkeää, että nuorille mahdollistetaan näitä opinpaikkoja, joissa harjoitella johtamista, olipa kyseessä sitten partio, urheiluseura tai vaikkapa nuorkauppakamari. – Uskon, että kun nuoret ottavat vastuuta oman itsensä ja myös muiden johtamisesta, sillä saadaan hyvinvointia yhteiskuntaan laajemminkin, Mari Männistö tiivistää. Jopa puolet Johtajuusbarometriin vastanneista kertoi saaneensa vähän tai ei ollenkaan johtamiskokemusta opiskeluaikoinaan. Samanaikaisesti Johtajuusverkoston Nuoret ja johtajuus -kyselyyn vastenneista alle 30-vuotiasta yli puolet kertoo olevansa kiinnostuneita johtamisesta. – Tämä tulos on merkittävä. Kun kysyimme miksi johtaminen kiinnostaa, oli vastausten kärki selvä: nuoret haluavat tehdä positiivisempaa ja parempaa työelämää, kuvailee Työterveyslaitoksen ohjelmajohtaja Sanna Kulmala ja jatkaa: – Tässä näkyy isosti muutos: Ei ollutkaan enää minä-minä, minun ura, minun palkkani, vaan näkökulma oli yhteinen. Johtaminen on taito, joka ei tule vain tittelin kylkiäisenä. – Johtajuudessa on hyvä pohtia kysymystä, haluanko saada asiat tapahtumaan vai haluanko saada ihmiset onnistumaan, kuvailee Sanna Kulmala.
Miksi me uuvumme?
Työterveyslaitoksen mukaan 17 prosenttia työntekijöistä kokee melko paljon tai paljon stressioireita. Työuupumus ei ole virallinen diagnoosi. Samanaikaisesti jo yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperustaisia. – Työuupumus on työtapaturma, jossa uupunut on päässyt lipsahtamaan kaikkien “checkpointtien” ohi. Tilanteet ovat erilaisia. Johdon kokemasta syyllisyydestä ja uupuneen häpeästä on keskustelussa päästävä irti, Kulmala kuvailee. – Uupumuksella on myös taipumusta levitä työyhteisössä, kuin ketjureaktio. Jos yksi työntekijä uupuu, millä tavalla työt järjestetään, etteivät seuraavat tekijät ja tuuraajat uuvu myös?, täydentää Mari Männistö. Aurora-keskustelun panelistit näkevät, että yksi syy työuupumuksen lisääntymiseen on nykyisen työelämän kulttuurissä. – Meillä on pärjäämisen kulttuuri, joka aiheuttaa helposti epäonnistumisen pelkoa ja häpeää, Männistö arvioi. – Suomalainen työelämä kriisiytyy, jos emme pääse eroon siitä ajattelumallista, että miten työelämästä pääsisi pois, kuvailee Salla Arvonen. Avoimuus on etu myös johtajana kehittymisessä Työelämässä ja johtajuudessa tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä vastakkainasettelun sijaan. Ratkaisun avaimet löytyvät avoimella vuorovaikutuksella. – Nuoret kaipaavat johtajalta avoimuutta ja asioiden näkyväksi tekemistä, nähdyksi tulemisen kokemusta ja yhdessä tekemistä, tiivistää Arvonen. – Meidän on aidosti ymmärrettävä, että olemme erilaisia. Moni huono konflikti voitaisiin välttää sillä, että pyrkisimme ymmärtämään toista osapuolta. Minulla meni 33 vuotta sen ymmärtämiseen, että kaikki eivät ajattele samalla tavalla kuin minä, muistuttaa Mari Männistö. Hyvän vuorovaikutuksen pahin vihollinen on aika. Vuorovaikutus, johtaminen ja niissä kehittyminen vaativat sitä. – Paras tapa kehittyä tasa-arvoisena johtajana on oman toiminnan reflektointi. Me emme vielä ihan ymmärrä sitä, miten kovaa osaamisvaluuttaa se on tulevaisuuden työelämässä, Sanna Kulmala summaa.
Teksti: Laura Pullinen
