Anne Ylihärsilä on innostunut jo nuorena asuinpaikkansa kehittämisestä. Kamaritoiminta näyttäytyi hänelle luontevana jatkumona tälle innostukselle. Pitkä ura kamarissa on kuitenkin myös edesauttanut häntä vaihtamaan uraansa kulttuurialalta taloushallinnon pariin sekä antanut isoja onnistumisia ja rohkeutta tekemiseen.
Teksti: Henri Korpi Kuva: Mirella Mellonmaa
Annella aito innostus itsensä ja asuinympäristönsä kehittämiseen sai alkunsa hankkeissa ja nuorisoaktivaattorina, joissa hän aktivoi nuoria osallistumaan ja kehittämään omaa asuinseutuaan, Suupohjaa. Hän oli mukana myös perustamassa Suupohjan nuorten aktivointitiimiä, josta tuli rekisteröity yhdistys. Vuonna 2009, Nuorkauppakamari tuli mukaan Annen kuvioihin, kun hän liittyi Suupohjan Nuorkauppakamarin jäseneksi.
- Täytyy myöntää suoraan, etten ole ikinä ajatellut haluavani johtavaan asemaan. Tällaiset johtaja- ja esihenkilötittelit eivät ole olleet se pääjuttu, Anne toteaa.
Häntä kiehtoi enemmän kehittämisnäkökulma: omien taitojen ja Suupohjan kehittäminen. Ensimmäinen kerta Nuorkauppakamarin puheenjohtajana vuonna 2013 avasi kuitenkin hänen silmänsä johtajuuden eri puolille.
- Silloin ajattelin, että heti vain puheenjohtajaputkeen, koska olin jo ollut monessa yhdistyksessä ja hallituksessa mukana. Valkeni äkkiä, että kokemusta on kyllä hallitustyöskentelystä ja eri järjestöistä, mutta vähän eri juttuja ja selveni, ettei sitä ehkä osaakaan niin hyvin kuin ajatteli, Anne muistelee.
Tänä vuonna hän on toista kertaa puheenjohtajana ja kokee olevansa nyt selkeästi valmiimpi ja tietävän enemmän. Hallitustyöskentely ja puheenjohtajana toimiminen ovat tuoneet paljon kokemusta työelämään, erityisesti tiimin vetämiseen ja muiden ihmisten jaksamisen huomioimiseen.
Uutta uraa kohti
- Aloin miettimään onko kulttuuriala sittenkään oma juttu, kun maaseudulla ei ole niinkään alan töitä ja ne ovat usein osa- tai määräaikaisia. Kamaritoiminnassa voisi kuitenkin toteuttaa tapahtumia ja sitten työkseen tehdä muuta, Anne toteaa.
Nuorkauppakamarin kautta saatu kokemus auttoi häntä hakemaan työtä aivan uudelta alalta.
- Kun teatteriohjaus oli päättynyt, mietin mitä sitä tekisi seuraavaksi. Selvitin, millä aloilla on hyvät työllistymismahdollisuudet ja taloushallinto oli sellainen varma, Anne kertoo.
TREASina toimiminen antoi hänelle jo merkittävää työkokemusta ennen uutta uraa ja kamariverkostojen kautta hän löysi työharjoittelupaikan paikallisesta tilitoimistosta.
Nykyään Anne työskentelee palkkahallinnon asiantuntijana ja hän on saavuttanut sellaisen aseman työelämässä, mihin hän on tyytyväinen.
Johtajuutta monella tapaa
Nuorkauppakamari on tuonut Annelle rohkeutta ja itseluottamusta, mikä on auttanut häntä uramuutoksessa.
- Sellainen huijarisyndrooma on ollut aina ja on ollut vaikea uskoa omaan tekemiseen. Kamaritoiminnassa kun on päässyt tekemään ja onnistumaan, sitä kautta on päässyt myös toteamaan, että osaa kyllä. Viime vuoden kansallisessa Start Up! -vuosikokouksessa kokouspäällikkönä toimiminen boostasi myös uralla seuraavalle tasolle, Anne tokaisee.
Vaikka Anne ei koe itseään perinteiseksi johtajaksi, hän kokee olevansa mahdollistaja ja ohjaaja, joka vaikuttaa omalla esimerkillään ja tuo toimintatapoja tiimille.
- Kamarissakin puhutaan, ettei tarvitse olla tittelillä johtaja, kun kuitenkin eri yhteisöissä toteutetaan niin sanottua leadershippiä. Koen olevani sellainen. Vaikkei ole titteliä tai asemaa, vaikuttaa omalla esimerkillä ja tuo toimintatapoja tiimille, hän kiteyttää.
