Teksti Kati Nieminen
Datan hyödyntäminen on olennainen osa organisaation kehitystä ja menestystä. Dataan liittyvän potentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen tarvitaan kuitenkin organisaation datakulttuurin rakentamista. Datakulttuuri auttaa organisaatioita tekemään päätöksiä, jotka perustuvat kerättyyn ja jalostettuun dataan. Datakulttuuri mahdollistaa datan tehokkaan hyödyntämisen. Organisaatiot voivat käyttää dataa päätöksenteon tukena, prosessien parantamiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen. Esimerkiksi uusien tuotteiden julkistamisessa, toimitusketjujen optimoinnissa tai markkinointikampanjoiden parantelussa, datan käyttäminen osana päätöksentekoa johtaa parempiin tuloksiin.
Kun dataa käytetään osana päätöksentekoa, organisaatio voi parantaa:
- kannattavuuttaan ja kasvuaan
- tuottavuuttaan ja operatiivista tehokkuuttaan
- kilpailukykyään ja innovointiaan
- asiakaskokemustaan ja mukautumiskykyään
- päätöksentekonsa helppoutta ja läpinäkyvyyttä.
”Organisaation datakulttuurin muodostumista kannattaa tukea muutenkin kuin tarjoamalla teknologiaa ja työkaluja”, kertoo data-asiantuntija Heikki Koskinen Power Business Data Oy:stä. Monissa organisaatioissa tilanne voi olla sellainen, että on jo visualisoitu dataa, tai järjestelmistä suoraan tai tekoälyn avulla saadaan automaattisesti dataa visuaalisessa muodossa. Kuitenkaan datakulttuuri ei ole juurtunut organisaatioon siten, että tietoa todella käytettäisiin osana päivittäistä toimintaa ja päätöksentekoa.
Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan yhteisiä arvoja, käytäntöjä ja uskomuksia, jotka ovat ominaisia tietylle organisaatiolle. Datakulttuuri ja organisaatiokulttuuri ovat hyvin läheisiä termejä. Hyvä datakulttuuri on osa organisaatiokulttuuria, jossa aktiivisesti hyödynnetään dataa ja datasta jalostettua tietoa osana päätöksentekoa. Datakulttuuriin kuuluvat esimerkiksi datan laatuun panostaminen, jatkuvan oppimisen ja parantamisen kulttuuri, tietosuojan ja tietoturvan huomioiminen sekä ymmärrys datan tärkeydestä liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. Kehittyneessä datakulttuurissa data on keskeinen osa strategiaa, organisaatiokulttuuria ja prosesseja.
Vahvan datakulttuurin kehittäminen
Datakulttuurin kehittäminen on jatkuva prosessi, johon kuuluvat esimerkiksi tavoitteet, arvot ja käytänteet liittyen dataan sekä datan keräämiseen ja käsittelyyn organisaatiossa. Datakulttuuri vaikuttaa datan arvostukseen ja rooliin organisaatiossa sekä siihen, miten paljon dataan luotetaan ja miten laajasti sitä hyödynnetään. Tärkeää on aloittaa kehittyminen tiedolla johtamisen suuntaan. Tiedolla johtaminen liittyy toimintatapoihin, joilla tietoa jalostetaan ja hyödynnetään yrityksen toiminnan johtamisessa. Monia analyysejä voidaan parantaa historiallisen datan avulla, joten mitä aiemmin aloitetaan keräämään dataa ja tukemaan datakulttuurin kehittymistä, sen parempi.
Kun organisaation datakulttuuria aletaan kehittää, on ensiksi hyvä aloittaa datakulttuurin nykytilan ja haasteiden arvioimisesta sekä organisaation dataan ja sen varastointiin, hallintaan ja käyttöön tutustumisesta. Tämän jälkeen voidaan kehittää datakulttuurin eri osa-alueita. Näihin kuuluvat esimerkiksi datastrategia, joka asettaa tavoitteet datan tehokkaalle hallinnalle ja hyödyntämiselle sekä datanhallinnan käytänteet, eli että data on kaikkien oikeiden sidosryhmien käytettävissä oikea-aikaisesti ja helposti saatavilla olevassa muodossa. Datakulttuurin onnistumista on hyvä mitata ja arvioida sekä strategioita muokata tuloksien mukaan.
Datalukutaito tukee myös datakulttuurin kehittämistä. Datalukutaidosta on hyötyä hyvin monessa työtehtävässä, ja organisaatioiden kannattaa edistää datalukutaitoa. Datalukutaito sisältää esimerkiksi sen, että ymmärtää, mitä data kertoo, voi keskustella siitä muiden kanssa ja tehdä omaa työtään koskevia päätöksiä datan avulla. ”Jokaisen kannattaisi pohtia, kuinka omissa työtehtävissään voisi hyödyntää paremmin dataa”, Koskinen suosittelee.
Datalukutaitoon kuuluvat perustaidot mahdollistavat sen, että yksilöt voivat luottaa osaamiseensa ollessaan tekemisissä datan kanssa ja toimiessaan datalähtöisissä, osastojen välisissä yhteistyöprojekteissa.
”Organisaation tavoitteena voi olla tukea työntekijöitään hyödyntämään dataa omassa työssään. Se voi pitää sisällään kouluttamista data-asioissa, oikeiden työkalujen valintaa, datan saatavuuden ja laadun parantamista, sekä kulttuurin muuttamista”.
Datan ymmärtämistä helpottaa se, että oleellinen ja ajantasainen data on esitetty ymmärrettävästi ja selkeästi. Oikeiden kysymysten kysyminen ja uteliaisuus auttavat myös alkuun. ”Datalukutaidosta hyötyy useissa eri tehtävissä, koska dataa on nykyään niin paljon saatavilla. Eri työtehtävissä datalukutaidon vaatimukset ovat erilaisia. Jossain tehtävässä voi riittää termien parempi ymmärtäminen, jotta osaa kommunikoida data-ammattilaisen kanssa paremmin. Toisessa tehtävässä on taas hyödyllistä tietää enemmän datan varastoinnista ja arkkitehtuurista. Organisaation olisi hyvä luoda puitteet, joissa nämä kaikki eri rooleissa työskentelevät henkilöt voivat kehittää omaa dataosaamistaan”, Koskinen kuvaa.
Datakulttuurin on myös tärkeää olla linjassa organisaatiokulttuurin kanssa sekä tukea organisaation strategiaa. Kun datakulttuuri on organisaatiokulttuurin mukainen, päästään strategisiin tavoitteisiin todennäköisemmin. Datakulttuuri vaatii johdon tukea, työntekijöiden sitoutumista ja datainfrastruktuuria, joka tukee datan keräämistä ja analysointia. Johto voi aloittaa kulttuurinmuutoksen viestimällä datakulttuurin rakentamisen visiosta, kertomalla vakuuttavia tosielämän esimerkkejä datakulttuurin mahdollisista vaikutuksista, ja tarjoamalla tarvittavat resurssit. Lisäksi johdon on tärkeää kuunnella työntekijöiden ideoita ja palautetta sekä näyttää oma sitoutumisensa dataan perustuviin käytäntöihin.
Muutosjohtaminen on tärkeää datakulttuurin luomisessa. On huomioitava hyvä ja riittävä viestintä, sidosryhmien sitouttaminen ja yhteisen tarkoituksen luominen datakulttuurin ympärille sekä mahdollinen muutoksen vastustaminen. Lisäksi on tarjottava koulutusmahdollisuuksia sekä edistettävä oppimaan ja kokeilemaan kannustavan ympäristön muodostumista. Organisaation eri toimintoihin ja tasoille on hyvä saada datakulttuurin lähettiläitä eli yksilöitä, jotka ovat nostamassa esiin onnistumisia ja datalukutaidon merkitystä sekä tarjoamassa tukea kollegoilleen data-asioissa. Organisaation kasvaessa ja kehittyessä datakulttuuria pitäisi myös tarkastella uudelleen ja tarvittaessa muuttaa uuden tilanteen vaatimuksiin sopivaksi. Organisaatioiden tulee sopeutua paitsi organisaation muuttuviin tarpeisiin, myös alan trendien ja asiakkaiden kysynnän muutoksiin sekä teknologisiin edistysaskeleisiin.
Datakulttuurin kehittämisen avulla datasta saadaan suurempaa arvoa ja mahdollistetaan paremmin organisaation työntekijöiden osallistuminen, ideointi ja osaamisen hyödyntäminen dataprojekteissa.
Datakulttuurin merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan jatkossa. Datakulttuuriin kuuluva datalukutaito lisää paitsi ymmärrystä myös järkevää kriittisyyttä dataa ja sen tulkintoja kohtaan, mistä on hyötyä myös tekoälyn käytön lisääntyessä. Tekoälyn varsinaisiin merkittävämpiin yritystason hyötyihin päästään vasta, kun pystytään hyödyntämään myös yrityksen omaa dataa. Tällöin esimerkiksi organisaation datan laatu, hallinta ja tietoturva ovat entistä keskeisemmässä asemassa.
Datakulttuurissa data on organisaation päätöksenteon, toimintojen ja strategisen suunnittelun ytimessä.
Tämä auttaa organisaatiota saavuttamaan parempaa päätöksentekoa, kustannussäästöjä ja prosessiparannuksia. Datakulttuurin kehittäminen on sitoutumista vaativa muutosmatka, joka liittyy erityisesti datavetoista päätöksentekoa arvostavan ajattelutavan ja käyttäytymisen kannustamiseen.
