Suomen Nuorkauppakamareita johtaa vuonna 2026 kokkolalainen insinööri Juho Hietala. Hänestä nuorkauppakamarijärjestön voima on johtajuuskasvatuksessa ja ihmisten kohtaamisessa. Hietala kokee tehtäväkseen varmistaa järjestön jatkuvuutta.
Teksti: Heikki Liukkonen Kuvat: Heikki Liukkonen ja Juho Hietalan kotialbumi
Kokkolalaisen Juho Hietalan nuorkauppakamariura sai lauantaina 11.10.2025 uuden sivun, kun Suomen Nuorkauppakamarit ry valitsi hänet uudeksi puheenjohtajakseen. Hietalan jäsenyys nuorkauppakamarissa alkoi seitsemisen vuotta sitten Kokkolan Nuorkauppakamarissa.
” Päädyin nuorkauppakamariin 2018 muutaman ystävän ja yhden erittäin onnistuneen myyntipuheen kautta, kiitos siitä Antti ”Laxa” Laakoli.” Hietala kertoo.
Jäsenvuodet ovat olleet varsin aktiivisia. Ainoastaan vuonna 2021 Hietala muistaa haukanneensa happea luottamustoimien välissä. Kahden kokousprojektin, useamman paikallisprojektin ja muutaman kotikamarinsa hallitustehtävän jälkeen hän on toiminut Suomen Nuorkauppakamareiden alueen C aluekoordinaattorina ja aluejohtajana ennen tämänvuotista kansallista varapuheenjohtajuutta.
”Minulle ennen kaikkea parasta ovat ihmiskohtaamiset. Vaikka ensivaikutelma minusta voi olla pidättyvä, nautin kuitenkin vahvasti siitä, että saan olla muiden ihmisten kanssa ja tutustua erilaisiin persooniin.” Hietala luonnehtii sitä, mikä on nuorkauppakamariharrastuksen suola.
Hän luettelee tärkeimmiksi nuorkauppakamarissa oppimikseen työelämätaidoiksi esiintymisvarmuuden, asiakasorientaation ja tiimien johtamisen ilman ulkoisia kannustimia. Hyviä muistoja on monia, mutta aluejohtajavuodeltaan hän muistaa erityisesti tamperelaisen JCI Unitedin järjestämän Pyhäjärvi beer walkin.
”Kävelimme 33 kilometriä järven ympäri, se antoi meille oikeutuksen maistella matkan varrella myös tamperelaisia oluita.” Hietala muistelee.
Erähenkinen ja uraorientoitunut perheenisä
Sievissä vuonna 1992 syntynyt Juho Hietala päätyi nykyiseen kotikaupunkiinsa Kokkolaan opiskelujen kautta. Perheeseen kuuluvat avovaimo Emma ja 1-vuotias tytär Hilja. Centria-ammattikorkeakoulussa hankittu konetekniikan insinöörin tutkinto johdatti töihin aluepäälliköksi teline- ja eristysalan yritys PEPT Oy Ab:lle.
”Olemme urakointialan yritys ja meillä on asiakkaina raskasta teollisuutta sekä selluloosateollisuutta. Työhöni kuuluu paljon asiakasvastuita, tarjouslaskentaa, projektisuunnittelua, materiaalitilauksia ja turvallisuuden valvontaa.” hän kuvailee työtään.
Kun Hietalalta kysyy, että mikä hänestä tulee isona, hän menee hieman hämilleen, mutta myöntää lopulta, että kyllä kunnianhimoa työhön löytyy.
”Kyllä kai tällainen ura johtaa ennen pitkää jonkunlaiseksi johtajaksi.” hän pohtii.
Nuorella miehellä, jolla on perhe kotona, vaativa työ ja aikaa vievä johtava luottamustehtävä kansallisessa järjestössä, aika on niukka resurssi. Hietala painottaa, ettei kansallisen puheenjohtajan tarvitse olla yli-ihminen, mutta tiedostaa tulevan vuoden olevan melkoista kilpajuoksua kellon kanssa vuosilomia ja viikonloppuja myöten. Silti aikaa jää välillä myös muihinkin harrastuksiin.
”Käyn salilla ja juoksemassa, metsästän sekä harrastan ampumaurheilua, mm. sovellettua reserviläisammuntaa.” Hietala luettelee liikunnallisia harrastuksiaan.
Erä- ja maanpuolustushenkisenä reservin aliupseerina hän pitää puolustusvoimien ja nuorkauppakamarijärjestön tarjoamia johtajuuskoulutuksia erilaisina ja toisiaan täydentävinä.
”Varusmiehet ovat usein nuoria untuvikkoja, joille syväjohtaminen kuulostaa ehkä vähän oudoltakin käsitteeltä. Maanpuolustustehtävissä usein auktoriteettiaseman antama käskyvalta on luonnollinen ja pakon sanelema. Siellä ei neuvotella, että miltä tuntuisi tehdä tällaista juttua, vaan mielipiteet kuullaan, jos sellaisia on, ja tehtävät jaetaan. Nuorkauppakamarissa taas suuri johtamisoivallus on saada vapaaehtoiset seuraamaan ja tekemään jotakin vaikuttavaa ilman vallan tunnuksia tai ulkoisia motiiveja. Omalla esimerkillä ja hyvillä perusteluilla pääsee siinä pitkälle.” Hietala pohtii.
Tulevan vuoden haasteena järjestelmät ja jäsenkasvu
Juho Hietala ei näe itseään räjähtävänä muutosjohtajana, joka taistelisi tuulimyllyjä vastaan ja uhmaisia monikymmenvuotisia traditioita. Hänen teemansa vuodelle 2026 on ”Vakaasti, mutta ei vakavasti”. Silti, työsarkaa ensi vuodelle riittää.
”Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto on ehdottomasti yksi ensi vuotta leimaavista muutoshankkeista ja voimainponnistuksesta.” Hietala laskelmoi.
Tietojärjestelmien lisäksi hän näkee myös jäsenhankinnan jatkuvuuden haasteeksi. Kansallinen jäsenkehitys on ollut viimevuosina alavireistä ja järjestössä, jossa yläikäraja on 40, poistuu tällä hetkellä suurempia ikäluokkia kuin niitä korvaavat uudet jäsenet.
”Kesken jäseniän lähteminen pois on pienempi ongelma kuin nuorkauppakamari-ikäisten määrällinen väheneminen ikääntymisen kautta. Siinä mielessä järjestöharrastusta ja sen tarjoomaa on uskallettava pohtia myös uudelta kannalta, mitä nuoremmat jäsenet haluavat ja tarvitsevat. Nuorkauppakamarinkin pitää uskaltaa uudistua.” Hietala sanoo.
Hän haluaa kääntää jäsenkehityksen nousuun, mutta näkee myös, että jos jäsenkehityksen trendi ei muutu, tarkoittaisi se vääjäämättä järjestön rakenteiden järkevöittämistä, kuten paikallisyhdistysten vähenemistä.
Keskusliiton eli Suomen Nuorkauppakamarit ry:n hallinnon uusi puheenjohtaja näkee varsinaisen, paikallisen nuorkauppakamaritoiminnan koordinoijana ja mahdollistajana ja alueet koordinaatio- ja tiedotustyön jakajina 62:lle paikalliskamarille. Hän ei pidä keskushallinnon ja paikallisen toiminnan vastakkainasettelua kovin kehittävänä.
”On hyvä, että uskalletaan kyseenalaistaa rakenteita, mutta kun se ja rakenteiden perustelu tapahtuu vuosittain uudestaan samoilla perusteilla, tuntuu nuorkauppakamarijärjestön koulutuksellinen vuosi per tehtävä -periaate juuri siinä välillä resurssien tuhlaukselta. On tärkeää, että Keskusliitto, jonka paikallisyhdistykset valitsevat, ohjaa nuorkauppakamaritoiminnan suuntaa ja laatua sekä tarjoaa työkaluja, materiaaleja ja ohjeita, jotta paikallistason voimat vapautuvat itse toimintaan.” Hietala perustelee.
Nuorkauppakamarilaisille uudella kansallisella presidentillä on rohkaiseva ja painokas viesti:
” Luulin itse useita vuosia, että voisin vain kuoria kermat päältä tuomatta itse isoa panosta pöytään. Näin se ei kuitenkaan mene. ”Jos haluu saada, on pakko antaa” tiesi jo laulussaan Nikke T. Olipa se sitten projektiosaaminen, myyntiosaaminen tai ihmistaitoja, tuo ne mukanasi pöytään. Yllätyt, kuinka paljon saatkaan vastineeksi.”
