Tänään käydään europarlamenttivaalit, joissa Euroopan Unionin parlamenttiin valitaan 720 edustajaa päättämään unionin lainsäädännöstä ja taloudesta. Äänestysaktiivisuudessa eurovaalit eivät ole vielä olleet menestys, mutta aika ja ympäristö muuttuvat. Samalla moni Suomellekin tärkeä asia päätetään Helsingin sijaan Brysselissä.
Teksti: Heikki Liukkonen Kuva: Pixbuster
Viime ajat ovat olleet yhteiskunnallisia asioita seuraaville politiikan penkkiurheilukansalaisille kiireisiä. Noin vuosi sitten jännitettiin eduskuntavaaleja ja sitä seuraavia hallitusneuvotteluja. Hyvinvointialueet luottamushenkilöineen ovat uuden äärellä ja aloittaneet uuden hallinnon tason. Ja kun alkuvuodesta suomalaiset valitsivat itselleen uuden tasavallan presidentin, käy jo vuoden 2025 kunnallisvaalien ehdokasasettelu kuumana.
Ennen kunnallisvaaleja on kuitenkin Euroopan parlamentin vaalit. Kyseessä ei ole mikä tahansa äänestysharjoitus. Tänä päivänä käytävissä eurovaaleissa valitaan europarlamentin kansanedustajat, mepit, säätämään lakeja ja päättämään taloudesta Euroopan Unionin tasolla. Euroopan parlamentissa päätetään huomattava osa Suomenkin lainsäädännöstä ja monista asioista, joista on Suomelle periaatteellisen tärkeää merkitystä.
Europarlamenttivaaleissa ei äänestyspaikoilla ruuhka kuitenkaan ole ollut samanlainen ongelma kuin muissa vaaleissa. Jos viime kunnallisvaaleissa äänestysprosentti on ollut 50-60 %:n välillä ja presidentinvaaleissa sekä eduskuntavaaleissa molemmin puolin 70 %:ia, on eurovaalien äänestysprosentti ollut vain noin 40 %:n luokkaa.
Eurovaalit eivät ole siis vielä kansan suosiota voittaneet puolelleen. Ehkä Brysselin päätöksenteko tuntuu Suomesta katsottuna etäiseltä. Toisaalta pienen maan vaikutusvalta voi tuntua olemattomalta ja Euroopan Unionin lainsäädäntöohjeet, direktiivit, ulkoa annetuilta ja sellaisilta, joihin ei voi vaikuttaa.
Faktojen valossa pienen, pohjoisen jäsenmaan kannattaisi kuitenkin kiinnostua eurovaaleista. Jäsenmaan pieni edustus suuressa parlamentissa on totta, mutta mepit ryhmittyvät parlamentissa ensisijaisesti poliittisen puolueensa mukaan. Ja kansallisesti tärkeissä asioissa pieni ryhmäkin voi olla kokoaan suurempi. Joskus pieni ja suurikin voivat löytää toisensa ja yhteiset nimittäjänsä. Europarlamentissakin pätee vanha sanonta: “Politiikka on mahdollisuuksien taidetta.”
Kansanvallan kannalta on jännittävää, kuinka äänestäjät käyttävät vaikutusmahdollisuuttaan nyt. Potentiaalisia syitä sille, että äänestysinto voisi nousta, on muutamia.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on suoristanut rivejä Euroopassa. Yhteinen turvallisuusuhka yhdistää kansoja ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarvetta. Turvallisuuden lisäksi huulilla on ilmastopolitiikka sekä sen kanssa sovitettavat kansalliset edut ja elinkeinot. Poliittinen aktiivisuus nelikentän eri osissa on luonut poliittisen kilvoittelun henkeä.
Eduskunta Eurooppa-koossa
Euroopan parlamentin vaalien 2024 varsinainen vaalipäivä on tänään, sunnuntaina 9.6.2024. Ennakkoäänestys oli 29.5.2024-4.6.2024. Suomi on yhtenä Euroopan Unionin jäsenmaana yksi vaalipiiri, josta valitaan yhteensä 15 edustajaa, meppiä (MEP – member of European parliament). Kaikkiaan Euroopan parlamenttiin valitaan 27 jäsenmaasta 720 europarlamentaarikkoa.
Suomen vaalipiirissä valittavana on reilu 200 ehdokasta. Eduskuntapuolueiden lisäksi ehdokaslistan ovat asettaneet Liberaalipuolue – Vapaus valita, Totuuspuolue, Suomen kommunistinen puolue, Avoin puolue ja Vapauden liitto. Eduskuntapuolueista Kristillisdemokraatit ja Liike nyt ovat vaaliliitossa ja asettaneet yhteisen 20 ehdokkaan ehdokaslistan.
Valittava Euroopan parlamentti voi päättää Unionin asioista monella tavalla. Euroopan Unioni voi antaa asetuksia tai yksittäisiä päätöksiä, jotka ovat sellaisenaan velvoittavia. Niiden lisäksi on EU-direktiivejä, jotka ovat jäsenmaita velvoittavia lainsäädäntöohjeita. Ne on erikseen implementoitava sellaisinaan jäsenmaiden lainsäädäntöön. Nykyään Suomen lainsäädännöstä reilusti yli puolet tulee EU:sta.
Europarlamentin rinnallla lainsäädäntötyötä tekevät erityisesti EU-ministerineuvosto ja EU-komissio, joka vastaa myös EU-lainsäädännön toimeenpanosta.
Äänestys äänestyspaikoilla päättyy tänään klo 20, jonka jälkeen julkaistaan ennakkoäänet ja lasketaan vaalipäivän äänet.